Avaruus.fi - keskustelualue

Viime aikoina sirkkeli on laulanut uutteraan kotipihassa, johon on nousemassa hyvää vauhtia suomen ainoa (?) nostokattoinen observatorio. Tähän ratkaisuun päädyin tilan säästämisen vuoksi, sillä verrattuna liukukattoiseen observatorioon se vie puolet vähemmän pinta-alaa tontilta. Myöskään tarvetta ei ole nähdä syvän taivaan kohteita valosaasteen vuoksi ja kovin harvoin edes kuuta kuvaan. Mutta auringon havaitseminen on itselleni mielekästä kesäharrastusta Pilvilinnan ollessa kesätauolla deepsky-kuvaamisesta joten halusin rakentaa observatorion jossa laitteet säilyvät kiinteästi kesäisin.
Tässä on muutamia kuvia rakennusvaiheista, katto tulee nousemaan kahdella lineaariaktuaattorilla joiden työntövoima on n. 150kg/kpl. Yhdelläkin aktuaattorilla ja käsin toista puolta tukemalla katto liikkui nätisti. Luonnollisesti rakennelma on jonkin verran altis tuulelle katon ollessa auki, mutta toisaalta kesän aurinkoiset päivät harvoin kovin puuskaisia ovatkaan. Kokoa rakennelmalla on 2x2 metriä, korkeutta noin 1.5m katon ollessa kiinni.

Rakennuksen valmistuttua sisälle muuttaa kaksi kaukoputkea, Photoline 80mm f/7 ED jonka perässä on Daystar Quark. Sen rinnalle tulee Helios 100mm f/5 akromaatti jossa on kiinni Antlian valmistama CaK prisma. Toistaiseksi minulla on vain yksi soveltuva kamera (ASI178MM) jota pitänee sitten vaihtaa putkien välillä ainakin alkuun. Koko setin seurantajalustana toimii AZEQ6 jonka olen kiinnittänyt järeään ylimääräiseksi jääneeseen Losmandy G11 jalustapään kolmijalkaan. Tolppaa en ajatellut tuon sisälle valaa ollenkaan sillä napasuuntaaminenkaan ei ole kovin tarkkaa auringon kuvauksen kannalta.

Projekti etenee, eilen sain oven valmiiksi ja tiivistelin katon reunoja laudoituksella. Katto myöskin nyt aukeaa sähköisesti, toistaiseksi käytössä on vain simppeli 6-napainen kytkin jolla lineaariaktuaattoreita ajetaan. Jatkossa varmaankin ohjaus tulee tapahtumaan Arduinolla.

Kirjoitellaanpas hieman kokemuksia nostokattoisesta mekanismista näin muutamien vuosien käytön jälkeen. Itse rakennus on oikein hyvin toiminut, aktuaattoreita ohjaavan Arduino -pohjaisen kontrollerin vaihdoin relepohjaiseen itse tehtyyn viritykseen keväällä sillä edellinen vekotin tarvitsi tietokoneen ohjaukseen. Toki varsin näppärää oli ohjailla putkea etänä sisältä, mutta observatorio on nykyisin lähes kokonaan visuaalihavaintoihin pyhitetty.

Jalusta on vuosien saatossa muuttunut, mutta edelleen sama järeä Losmandyn kolmijalka palvelee. Nykyisin siinä on iOptron HEM15 jalustapää joka pyörittelee 102mm f/11 ED linssikaukoputkea. Kyseisen putken optiikka on melkoisen skarppia, kuuta ja planeettoja olen hyvällä seeingillä katsonut hieman yli 400x suurennuksella joka tuntuu aika laittomalle kun apertuuria on vain kymmenen senttiä. Auringon havaitsemiseen minulla ei enää myöskään ole H-alpha kaukoputkea, vaan pilkkuja tyydyn katselemaan valkeassa valossa kesäpäivien ratoksi.

Itse projekti on kyllä ollut varsin antoisa, havaintolaitteet saa esiin napin painalluksella ja putkea ei tarvitse erikseen nostaa jäähtymään. Se madaltaa kynnystä vilkaista vaikkapa kuuta iltaisin ja sitten jos keli onkin poikkeuksellisen hyvä, voi perehtyä havainnointiin syvemmin. Kattoratkaisun huonona puolena on toki rajoittunut näkyvyys, mutta tästä havaintopaikasta vain aurinkokunnan kappaleita on järkevä katsoa runsaan valosaasteen vuoksi - ne onneksi kulkevat eteläisellä taivaalla vuodesta toiseen.