Foucault testerin rakentaminen

Aloittaja Ari Haavisto, 22.12.2024, 21:55:21

« edellinen - seuraava »

Lauri Kangas

Eiköhän tehtaat testaa apupeilejä yksinkertaisesti asettamalla apupeilin päälle tunnetun tarkkuuden läpinäkyvän optisen tason ja katsele fizeau-interferenssiä jomman kumman tason takapuolelta. Viivojen suoruus kertoo apupeilin tasomaisuuden.

Muitakin vaihtoehtoja on. mistralin ehdottama menetelmä ruutupaperin kuvan muotoa tarkkailemalla tuskin antaa yhtään erilaisia tuloksia vaikka tasopeilin muotovirhe olisi aallon sadasosan sijasta sata aaltoa.

Laitoin muuten juuri tilaukseen ebaysta kuuden tuuman lambda/20 tasolasin. On tosin aluminoitu, joten suoraan ei voi apupeilejä sillä mittailla. Ei sillä että Arin apupeili olisi mahtunutkaan.

Lithos

Mistä muuten hankit natriumlampun ja virtalähteen?

Nämä ovat itseäkin kiinnostaneet muutamaa kokeilua varten... tuntuu olevan katoava laji nykyisin.
Mika Suoperä
Visuaalipuoli: Orion skyquest XT-8 dobson
Kuvaus: Celestron 80ED-R, Sky-Watcher Explorer 150PDS, QHY 163M ja muutama modattu dslr
Jalustat: Celestron AVX, Skywatcher AZ-EQ5

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: Lithos - eilen kello 20:41:59Mistä muuten hankit natriumlampun ja virtalähteen?

Nämä ovat itseäkin kiinnostaneet muutamaa kokeilua varten... tuntuu olevan katoava laji nykyisin.
Kiinastahan näitä näyttäisi saavan, ilmeisesti tarkoitettu oppilaitosten polarimetrien valonlähteeksi. Ainakin osaan voi ruuvata myös elohopealampun. Omani tilasin ebayn kautta, useita kauppiaita siellä. Tilasin ensin erehdyksessä pelkän lampun yhdestä ja sitten tilasin virtalähteen erikseen toisesta. Alla linkki yhteen satunnaiseen esimerkkiin, ei sama mistä omani tilasin. Haulla "low pressure sodium" noita löytää. Aliexpressistä tietysti kanssa.

Low pressure sodium ebay uk
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

mistral

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - eilen kello 20:37:53Eiköhän tehtaat testaa apupeilejä yksinkertaisesti asettamalla apupeilin päälle tunnetun tarkkuuden läpinäkyvän optisen tason ja katsele fizeau-interferenssiä jomman kumman tason takapuolelta. Viivojen suoruus kertoo apupeilin tasomaisuuden.

Muitakin vaihtoehtoja on. mistralin ehdottama menetelmä ruutupaperin kuvan muotoa tarkkailemalla tuskin antaa yhtään erilaisia tuloksia vaikka tasopeilin muotovirhe olisi aallon sadasosan sijasta sata aaltoa.

Laitoin muuten juuri tilaukseen ebaysta kuuden tuuman lambda/20 tasolasin. On tosin aluminoitu, joten suoraan ei voi apupeilejä sillä mittailla. Ei sillä että Arin apupeili olisi mahtunutkaan.

Voi olla ettei toimi mutta mitä pitempi matka, sen isompi virhe. Jos laittaa 100m pitkän käytävän, virhe "matkustaa" 200m jolloin se moninkertaistuu. Mutta vaatii ison suurennoksen kiikariin jotta ruudukko näkyisi.

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: mistral - eilen kello 22:13:25Voi olla ettei toimi mutta mitä pitempi matka, sen isompi virhe. Jos laittaa 100m pitkän käytävän, virhe "matkustaa" 200m jolloin se moninkertaistuu. Mutta vaatii ison suurennoksen kiikariin jotta ruudukko näkyisi.

Tuppaat nyt ajattelemaan asiaa siltä kantilta, että huono apupeili olisi sen verran aaltoileva pinnaltaan että vallan poikkeuttaisi valonsäteitä aivan minne sattuu, kuin jokin naurutalon lihavuuspeili.

Huonossakin apupeilissä pinnan poikkeama suorasta on yleensä alle valon aallonpituuden verran. Jos lasket kulmakertoimen sille, montako astetta esim. Arin apupeili vajaan 200 mm alueella poikkeaa suorasta jos pinta on yhden valoaallon verran mutkalla, niin se kulma on käytännössä nolla astetta. Et tule ikimaailmassa pystymään näkemään tällaista virhettä tutkimalla peilin kautta näkyvän kuvan geometriaa, et sitten millään, et vaikka matkaa olisi monta sataa metriä ja kiikarit tosi isot.

Mutta yhdenkin valoaallon kokoinen virhe on Arin planeettakuvauksen kannalta katastrofaalinen, kun silloin kaikki hyvästäkään peilistä fokusoituva valopistettä esittävä valo ei päädy muodostamaan niin tiukkaa diffraktiokiekkoa kuin on tarkoitus.

Ongelma johtuu siitä että valo kyllä heijastuu siitä peilistä käytännössä ihan yhtä suorassa kuin täydellisen suorasta peilistäkin, mutta aaltorintama joissain kohtaa on niiden pinnan kuoppien verran (tai siis kaksi kertaa niiden verran) jäljessä, ja tästä syntyvä interferenssi sitten tärvelee diffraktiokuvion kun valo aikanaan yrittää fokusoitua.

Sen sijaan jos käytössä on suora referenssitaso, niin asettamalla sen riittävän lähelle testattavaa tasopeiliä, ilmestyy näkyviin inteferenssiviivoja joiden muodosta mitattavan pinnan muodon voi suoraan päätellä kuin kartan korkeuskäyristä. Tummat viivat näkyvät puolikkaan aallonpituuden välein. Kuva kirjasta Optical Shop Testing, D. Malacar, kappale yksi.