Avaruus.fi - keskustelualue

Luulen että Kallio Tamminen halusi sanoa ettei maailma ole meistä erillinen systeemi, vaan sellainen jossa havaitsija on aina mukana. Todellisuus ei ole valmiina odottamassa vaan syntyy vasta kun olemme vuorovaikutuksessa sen kanssa. Kuten juurikin kun esim mitataan lomittuiden hiukkasten tilaa, se syntyy vasta mitattaessa.

Kirja oli raskas ja polveileva tuon sanomiseen. Voi olla että siinä oli jotain muutakin viisasta joka meni minulta ohi.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 11.11.2025, 15:12:20Luulen että Kallio Tamminen halusi sanoa ettei maailma ole meistä erillinen systeemi, vaan sellainen jossa havaitsija on aina mukana. Todellisuus ei ole valmiina odottamassa vaan syntyy vasta kun olemme vuorovaikutuksessa sen kanssa. Kuten juurikin kun esim mitataan lomittuiden hiukkasten tilaa, se syntyy vasta mitattaessa.

Kirja oli raskas ja polveileva tuon sanomiseen. Voi olla että siinä oli jotain muutakin viisasta joka meni minulta ohi.

En ole lukenut kirjaa, mutta lainauksesi vaikuttaa olevan paluuta vajaan sadan vuoden päähän. Suurehkot nimet ilmaisivat jatkuvasti, että on oltava olemassa yhteinen tausta. Ja vielä suuremmat auktoriteet naulasivat arkun kiinni ja totesivat ettei tarvita taustaa. Ja koska sitä ei tarvita, ei sitä ole eikä tule. Kaikki lasketaan tässä ja nyt näillä kaavoilla ja kaikki toimii. Tämä muutosvastarinta on nyt murtumassa. Kahden pääsuunnan eli klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteen sitominen vaatii yhteisen ajattoman ja nopeudettoman taustan, josta kaikki pilkistää meidän havaintomaailmaan, jossa me ajan ja nopeuden vangit joudumme kohtaamaan asiat tällä tavalla kuin me sen kohtaamme. Auktoriteetit eivät tätä voi myöntää vaan "tähän asiaan on uusien fyysikoiden synnyttävä ja kasvettava ja vanhojen kuoltava". Lainaus on jostain liittyen kvanttifysiikan tulemiseen kovasta vastustuksesta huolimatta. Vastustuksen työkaluja oli mm. asioiden leimaaminen filosofiaksi.

Me poloiset olemme vielä teknisesti tietämättömiä miten olemme yhteisessä taustassa. Huom. teknisesti. Taustan suunnasta aloitettu matemaattinen mallinnus vaatii sitä, että joko nykyiset matemaatikot antavat rakennelmansa huojua vähän aikaa kunnes perustaksi saadaan oikeampi taustarakenne, tai sitten sitä että saadaan uusi asiaan kasvanut sukupolvi.

Yhteinen taustarakenne ei ole uhka vaan helpottaa asioiden mallintamista. Analogia on maakeskeisyyteen. Maa kaiken keskellä saatiin laskennallisesti näyttämään oikealta. Vaati kaikenlaisia korjauksia esittää miten joku Sirius ei oikein mene kuin planeetat, mutta ne korjauspalikat kuuluivat täydelliseen malliin. Siirtymisessä heliosentriseen näkökulmaan tapahtui se, mitä tapahtuu kun oikeaa taustamatematiikkaa otetaan käyttöön. Hienoa on, että se on vahvasti jo käynnissä kvanttilaskentaa opeteltasessa.

Lainaus käyttäjältä: Paul Metsälä - 11.11.2025, 18:49:45Kahden pääsuunnan eli klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteen sitominen vaatii yhteisen ajattoman ja nopeudettoman taustan, josta kaikki pilkistää meidän havaintomaailmaan, jossa me ajan ja nopeuden vangit joudumme kohtaamaan asiat tällä tavalla kuin me sen kohtaamme.

Ajattomaan ja nopeudettomaan taustaan pääsee vain massattomat hiukkaset kuten fotonit valonnopeudella. Jos sitten kuitenkin ajatellaan ylinopeuksia, yli c, niin päästään menneisyyteen tarkistamaan vaikkapa että mitkä ne kvanttitilat taas olikaan. Postulaatit max nopeus c ja kausaliteetti särkyy, Albert ei taitaisi tykätä.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 13.11.2025, 17:14:42Ajattomaan ja nopeudettomaan taustaan pääsee vain massattomat hiukkaset kuten fotonit valonnopeudella. Jos sitten kuitenkin ajatellaan ylinopeuksia, yli c, niin päästään menneisyyteen tarkistamaan vaikkapa että mitkä ne kvanttitilat taas olikaan. Postulaatit max nopeus c ja kausaliteetti särkyy, Albert ei taitaisi tykätä.

Missä valonnopeus ylitetään? Ja miksi? Kannattaa huomata, että valon nopeus on meidän havaintomaailmassamme. Se on taustan ominaisuus meidän näkökulmasta. Taustan ollessa ajaton ja nopeudeton, ei sinne kannata tunkea tätä alkeellista matematiikkaamme.

Lainaus käyttäjältä: Paul Metsälä - 13.11.2025, 17:29:18Taustan ollessa ajaton ja nopeudeton, ei sinne kannata tunkea tätä alkeellista matematiikkaamme.

Pelkään pahoin että muuta matematiikkaa ei ole tarjolla?

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 14.11.2025, 08:02:22Pelkään pahoin että muuta matematiikkaa ei ole tarjolla?

Ei ole, koska klassisen fysiikan laskenta tuottaa kaiken kymmenellä desimaalilla. Ja sitä käytetään perusteena sille, että mitään muuta ei tarvita ja koska ei tarvita sitä ei ole. Täydellinen analogia löytyy maakeskeiseen aikakauteen. "Mehän näemme, että kaikki pyörii meidän suhteen. Ei siis ole tarvetta mihinkään syvällisempään". Oli vaarallista esittää, että "taidammekin kiertää aurinkoa ja muutama planeettakin, koska matematiikka on niin paljon helpompi sillä tavalla". Kaikki radat ovat edelleen laskettavissa niin, että maa on keskipisteenä. Siihen vain tulee ikäviä korjaussarjoja sinne tänne. Kuten kosmologinen vakio klassisessa fysiikassa. Se vain heitetään sekaan, jotta päästään pulasta.

Lainaus käyttäjältä: Paul Metsälä - 14.11.2025, 09:19:15Täydellinen analogia löytyy maakeskeiseen aikakauteen. "Mehän näemme, että kaikki pyörii meidän suhteen. Ei siis ole tarvetta mihinkään syvällisempään".

Mitä tarkoittaa maakeskeinen ajattelu, tuoko se jotain etuja kaikkeuden ymmärtämiseen? Suppea ST kai on edelleen voimassa?

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 15.11.2025, 08:30:32Mitä tarkoittaa maakeskeinen ajattelu, tuoko se jotain etuja kaikkeuden ymmärtämiseen? Suppea ST kai on edelleen voimassa?

Et ymmärtänyt asioiden tapahtumajärjestystä. Maakeskeinen ajattelu oli papiston suojeluksessa pitkään. Joku uskalias esitti, että maa ei ole se juttu vaan aurinko. Tämä on analogia siihen miten nykyään suhtaudutaan, jos klassisen fysiikan ylipappien varpaille astuu. Hännystelijät ovat tietenkin näiden ylipappien hyödyllisiä apulaisia. https://tiedetuubi.fi/todella-outoa-tanskanmaalla-tyko-brahen-sekava-maailmankuva Voimakas defenssi toimii niin, että ei saa kysyä "Olisko mahdollista että...". Jos tuollaista kysyy on ensin tehtävä väitöskirja asiasta.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 13.11.2025, 17:14:42
"Ajattomaan ja nopeudettomaan taustaan pääsee vain massattomat hiukkaset kuten fotonit valonnopeudella. Jos sitten kuitenkin ajatellaan ylinopeuksia, yli c, niin päästään menneisyyteen tarkistamaan vaikkapa että mitkä ne kvanttitilat taas olikaan. Postulaatit max nopeus c ja kausaliteetti särkyy, Albert ei taitaisi tykätä."

Voisitko selventää mistä "Albert ei taitaisi tykätä".

Lainaus käyttäjältä: Paul Metsälä - 15.11.2025, 12:27:04"Olisko mahdollista että...". Jos tuollaista kysyy on ensin tehtävä väitöskirja asiasta.

No nyt pääsin kärryille mikä jurnuttaa.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 13.11.2025, 17:14:42Postulaatit max nopeus c ja kausaliteetti särkyy

, tuosta AE saattaisi suivaantua. Tuo ajatuskuvio syntyi ajassa liikkumisesta. En myöskään ole tehnyt asiasta väikkäriä.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 15.11.2025, 14:42:40No nyt pääsin kärryille mikä jurnuttaa.
, tuosta AE saattaisi suivaantua. Tuo ajatuskuvio syntyi ajassa liikkumisesta. En myöskään ole tehnyt asiasta väikkäriä.

Kuka ja missä on ylittämässä valon nopeutta?