Avaruus.fi - keskustelualue

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 23.02.2025, 12:10:39Valon nopeus on aina c, niin miten tuo nopeuden tarttuminen selittyy?

Jos "koppi" kulkee 3000km/s ja valo kimpoilee poikittaisessa suunnassa, valo on luonnollisessa tilassa. Vaikeampi asia on jos koppia katsotaan levosta, siinä näkyy pieni siksakki. Todellisuudessa valoa ei voi nähdä sivulta tietenkään mutta ajatus on että valon reitti näkyisi niinkuin hiukkaskiihdyttimen kammiossa. Siksakki ei sinänsä ole se vaikeus vaan aaltoliikkeen suunta. Nimittäin aaltoliike on 90 astetta kulkusuuntaan nähden, siis poikittaista. Siksakki kun poikeaa tästä 90 asteesta niin se on se vaikeus. Sama kuin auto olisi lievässä sivuluisussa. Voiko aalto edetä sivuluisussa?

Jatkan sinnikkäästi valokello pohdintaani, nyt Jyväskylän yliopiston aikadilaatio videon valossa, ks https://www.youtube.com/watch?v=vSksu_J1IOY&t=15s .

Alkuun totean, että kokein on havaittu, että nopeassa liikkeessä kellon käynti hidastuu verrattuna mitä se on paikallaan ollessa. ST ansiokkaasti ja oikein ennusti tämän jo 1905, mutta ehkä ensimmäinen kokeellinen testi tälle oli kun tarkkoja atomikelloja lennätettiin maailman ympäri itä- ja länsikautta. GPS nojaa osaltaa kellon käynnin muutokseen liikkeessä; myös gravitaatio vaikuttaa asiaan, mutta pidetään sen pohdinta nyt pois tästä.

Tarkoitan, että kun liikkeessä olevan kellon hidastunutta lukemaa ihmetellään, sen selitykseksi ei tarvita ST:aa! Voi ottaa muuttuneen kellon käynnin kokein todennettuna faktana ja jolle on kaavansa. Eli mikä tahansa selitysmalli, joka muuten on järkeenkäypä ja joka ennustaa kellon muuttuneen käynnin noin, voi olla käypä.

Nyt katsotaan tuota, sinänsä hyvin tehtyä, JYU:n opetusvideota.

Videossa on raketti, jonka sisään on rakennettu valokello, jossa valopallo pomppii pystyssä vaakasuuntaan v-nopeudella kulkevaan rakettiin nähden.

Minusta harmillisesti esimerkki alkaa niin, että raketti on jo liikkeessä. Sitä ennen se on ollut kuitenkin paikallaan. Jospa valokello on ollut jo silloin käynnissä. Oletetaan, että valokellon korkeus on 1 vs (valosekunti = 300.000 km). Niin ulkopuolinen kuin sisäpuolinenkin tarkkailija, jotka ovat vielä samassa liiketilassa, kellottavat varmaan valopallon edestakaiseksi ajaksi 2 s. Ref. aiempi tapaus, jossa uimari ylitti joen tyynessä vedessä.

Sitten video varsinaisesti alkaa. Raketti on v-nopeudessaan ja valokello on laitettu käyntiin. Olkoon raketin nopeus 0,8c.

Ensin videossa raketin matkustaja Isa mittasi rannekellollaan mikä oli valopallon kulkuaika lattiasta-lattiaan, ja sai arvoksi t'. Huomio tästä:
- jos t':ksi ei tullut jonkin verran isompi kuin 0,6 x 2 s, niin jo Isa voi todeta, että jotain on pielessä (kun Isa jo etukäteen tiesi valokellon korkeuden 2 vs ja raketin nopeuden 0,8c). Tai, ok, ehkä Isa ei tiennyt kuinka korkea valokello on.

Sitten Isa laski valokellon korkeudeksi h' = (c x t')/2. Tästä huomiot:
- Isa, joka tietää että hän on valokelloineen liikkeessä, ymmärtää myös, että tuo valopallo, vaikka se koko ajan näyttää olevan lattian ja katon keskikohdassa, on samalla samassa liikkeessä kuin koko muukin raketti. Eli valopallo on joutunut kulkemaan sen pidemmän hypotenuusamatkan molempiin suuntiin. Ref. aiempi tapaus, jossa uimari ylitti joen virtaavassa vedessä. Siispä tuo kellotuksesta t' laskettu aika ei edusta lattian ja katon välistä suoraa kulkuaikaa, vaan valopallon kulkemaa hypotenuusamatkojen aikaa.
- Toinen juttu on, että nykytiedon valossa 0,8c nopeudella liikkuvan kellon käynti on hidastunut, jostain syystä, 0,6-osaansa. ST pitää tuona "jonain syynä", että aika on hidastunut noin tuollaisessa liikkeessä. Jos h' = (c x t') / 2 todella edustaisi valokellon korkeutta (kun se minusta edustaa matkaa jonka valopallo on ylös ja alas mennessään kulkenut sitä vinoreittiä), valokellon korkeus olisi vain 240.000 km.

Ok, video etenee niin että katsotaan valokellon kulkua ulkopuolisen Uno silmin ja nähdään valopallon sik-sak kulku ja piirretään ne kolmiot. Ensimmäiseksi minusta graafikolle on sattunut harmittava lapsus. Jos pystykateetti edustaa c-nopeudella tehtyä matkaa, ei vaakakateetti voi olla sitä pidempi, eli muka olisi yli-c nopeudella tehty matka samassa ajassa.

Seuraava juttu on että lepotilan laskelmissa käytetään valokellon korkeutena arvoa, mikä on laskettu liiketilassa tehdyista mittauksista ja päätelmistä. Edellä väitin, että h' ei edusta valokellon korkeutta vaan yhtä "hypotenuusapituutta". Lisäksi h' on laskettu kellolukemasta, mikä on ihan eri kuin lepotilassa.

En voi muuta kuin siunailla sitä, että keskusteluotsikko "epäselvyys..." on osuva.

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 23.02.2025, 21:42:05- Toinen juttu on, että nykytiedon valossa 0,8c nopeudella liikkuvan kellon käynti on hidastunut, jostain syystä, 0,6-osaansa. ST pitää tuona "jonain syynä", että aika on hidastunut noin tuollaisessa liikkeessä. Jos h' = (c x t') / 2 todella edustaisi valokellon korkeutta (kun se minusta edustaa matkaa jonka valopallo on ylös ja alas mennessään kulkenut sitä vinoreittiä), valokellon korkeus olisi vain 240.000 km.

Suhteellisuus eri liikekoordinaatistojen välillä on molemmin puolin voimassa,
1) Isa näkee kontraktion ja ajan hidastumisen Unolla
2) Uno näkee kontraktion ja ajan hidastumisen Isalla.
Kun Uno katsoo valokelloa, c nopeudella valo on pysähtynyt Shapiro viiveen vuoksi. Mutta itse raketti menee vinhasti ohi vieden mukanaan pysähtynyttä valoa vaakasuunnassa.
Tässä kohden alan empiä, mitä jos kontraktio näkyykin ohitustilanteessa kun raketti on suoraan sivulla? Jos se ei näy, valo tekee vaakasuoran viivan, jos näkyy niin viivan sijassa on piste. Toki piste on oikeasti mahdoton nähdä 2 syystä, 1) aaltoliike on pysähtynyt Shapiron vuoksi 2) sivulta ei valoa tietenkään näe.
Lisäys, oikeastaan viiva tai piste on yksi sama tässä yhteydessä. No ainakin se todistaa yli 45 asteen hypotenuusan olevan mahdollista. Shapiro pysäyttää peilien välisen liikkeen mutta ei pysäytä rakettia joka kuljettaa valoa.
Mutta edelleen mystistä on että ajan hidastuminen menee ristiin ---> plusmiinusnolla.

Katsoin nyt kolmannen kerran Tuomo Suntolan DU esitelmän, joka kerta valkenee enemmän.
https://www.youtube.com/watch?v=6KUYml6wH6U
DU:ssa ES:n dilaatio selitetään erikoisella tavalla.
Ensinnäkin valon nopeus on sama kuin universumin laajenemisnopeus ---> tämä nopeus on 4-ulottuvuuden (ei aikaulottuvuus) nopeus joten sillä ei ole suuntaa pituus-leveys-korkeus akseleilla vaan nopeus on ikäänkuin persoonaton laajeneminen mutta kuitenkin laajeneminen voidaan mitata tavallisella metrimitalla ---> ja kun kappaletta kiihdytetään mihin suuntaan vaan niin sen vaatima energia miinustetaan paikallisesta c nopeudesta ---> tämä c-nopeuden alenema puolestaan hidastaa kappaleen kelloa mikä hidastaa sen aikaa.
Näin nopeuden dilaatio syntyy.

Gravitaation dilaatio on helpompi, siinä mekanismi toimii 4-ulottuvuuden kaareutumisen avulla ---> kaareutuminen menee kohti laskennallista universumin massapainopistettä ---> lähempänä painopistettä universumin laajenemisnopeus on pienempi ---> c-nopeus on pienempi ---> kello käy siksi hitaammin.

Suntola on kertonut aiemmissa esitelmissään filosofista näkökulmaa fysiikan historiasta, siitä selviää iso kuva.

Lainaus käyttäjältä: kuunylinen - 23.02.2025, 12:10:39Valon nopeus on aina c, niin miten tuo nopeuden tarttuminen selittyy?

Se mitallisesti vakioitu on nopeuden itseisarvo eli vauhti. Tulisikin puhua valovauhdista c. Nopeuteen kuuluu myös suunta ja se vaihtuu riippuen kuka mistäkin liiketilasta havaitsee. Vauhtikin muuttuu siinä mielessä, että c luetaan aina havaitsijan rakenneisotropiasta - ei ole olemassa mitään globaalia yhteistä nopeutta c. Siksihän tarvitaan Lorentz-muunnoksia, joiden mukaan aika ja avaruus vääristyy kullekin havaitsijalle niin, että standardoidun paikallisen fysiikan mukaista c-vauhtimittaria voidaan noudattaa.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 24.02.2025, 23:48:25Katsoin nyt kolmannen kerran Tuomo Suntolan DU esitelmän, joka kerta valkenee enemmän.
https://www.youtube.com/watch?v=6KUYml6wH6U
DU:ssa ES:n dilaatio selitetään erikoisella tavalla.
Ensinnäkin valon nopeus on sama kuin universumin laajenemisnopeus ---> tämä nopeus on 4-ulottuvuuden (ei aikaulottuvuus) nopeus joten sillä ei ole suuntaa pituus-leveys-korkeus akseleilla vaan nopeus on ikäänkuin persoonaton laajeneminen mutta kuitenkin laajeneminen voidaan mitata tavallisella metrimitalla ---> ja kun kappaletta kiihdytetään mihin suuntaan vaan niin sen vaatima energia miinustetaan paikallisesta c nopeudesta ---> tämä c-nopeuden alenema puolestaan hidastaa kappaleen kelloa mikä hidastaa sen aikaa.
Näin nopeuden dilaatio syntyy.

Gravitaation dilaatio on helpompi, siinä mekanismi toimii 4-ulottuvuuden kaareutumisen avulla ---> kaareutuminen menee kohti laskennallista universumin massapainopistettä ---> lähempänä painopistettä universumin laajenemisnopeus on pienempi ---> c-nopeus on pienempi ---> kello käy siksi hitaammin.

Suntola on kertonut aiemmissa esitelmissään filosofista näkökulmaa fysiikan historiasta, siitä selviää iso kuva.

Ehkä minun pitää tunnustaa, että minäkin olen katsonut DU:ta sillä silmällä, että se näyttää antavan ymmärrettävämmän kuvan fysikaalisesta todellisuudesta. En ymmärrä DU:n kaikkia syntyjä syviä, mutta tässä yhteydessä haluan korjata luullakseni väärään selityksesi aikadilaatiosta DU:ssa liikkeen yhteydessä.

DU-kuviossa asia menisi niin, että kun kappale on ensin paikallaan, sillä on se lepoliikemäärä, jolla kappale liikkuu avaruuden laajenemissuuntaan (se 4:s metrinen ulottuvuus, pallon säde) c nopeudella. Kun kappale laitetaan liikkeeseen avaruussuuntaan (sen laajenevan pallon pinnan suunnassa), se vaatii jonkun energiamäärän ja kappale saa liikevektorin pallon pinnan suunnassa. Kun nämä liikevektorit yhdistetään saadaan kokonaisliikemäärä ja mielenkiintoisia kolmioita, joista tulkitaan, että liikkuvan kappaleen lepoliikemäärä ja sitä vastaava lepomassa on pienentynyt. Ja pytagoran oppien avulla saadaan yllättäen ulos, että lepomassan pienentyminen on Lorentzin kaavan mukainen! Ja sitten kysytään QM:m puolelta millaisella intensiteetillä sellainen kappale säteilee ja saadaan fysikaalinen selitys miksi atomikellon käynti hidastuu. Aika voi olla rauhassa. Siis liikkeen tapauksessa c ei pienene, mutta gravitaation tapauksessa kyllä.

Totesit "DU:ssa ES:n dilaatio selitetään erikoisella tavalla". Totta. Uskokoon ken tahtoo. Voin myös todeta että suhteellisuusteoriassa dilaatio selitetään erikoisella tavalla: aika hidastuu. Uskokoon ken tahtoo.

Kyse ei ole siitä kumpi selitys on oikea. Kyse on enemminkin siitä kumpi selitys on yksinkertaisempi, ymmrrettävämpi, jne; kaikki ne Occamin partaveitsen kriteerit lueteltuna. Kuitenkin niin, että teorian ennusteet tarvitsee mätsätä havaintoihin.

Ehkä palaan DU-aiheeseen myöhemmin. Mutta ensin aikeeni on postata päivitys rakettiesimerkkiini (koska olen sen kirjoittanut), ja joissa taas tuon esiin että en oikein osta ST:n todellisuuskuvaa.

Nyt palaan siihen raketit R2 ja R1 ajatuskokeeseen, jonka viimeksi esitin postauksissani  ESAJEK/05.09.2023 ja 2.10.2023. Se jäi minusta jotenkin auki ja halusin siihen professoritason lausunnon. Muutin ajatuskoetta hieman, seuraavaan muotoon:

Maassa on raketit R2 ja R1. Maassa ja raketeissa on samanlaiset kellot. Kokeen alussa kaikki nollaavat kellonsa, maa alkaa lähettämään jatkuvaa radioviestiä "kello maassa on nyt nn min" ja raketti R2 lähtee 0.4c nopeudella matkaan. Raketti R1 odottaa kellonsa mukaan 60 min ja lähtee raketin R2 perään. Raketit pitävät kirjaa minkä min-lukeman ne ovat maasta viimeksi saaneet.

Jossain kohtaa R1 saa R2:n kiinni ja menee näköetäisyydellä ohi. Oletetaan, että molempien rakettien kyljessä on LED-taulu, joka kertoon raketin kellon min-lukeman.

Ohituksen hetkellä, missä ja milloin se onkaan, molempien rakettien kuljettajat konstruoivat ja lähettävät maahan radioviestin, jossa on kolme minuuttiarvoa ja yksi etäisyysarvo:
- viimmeisin saamani lukema maasta oli nn min
- omasta mielestäni olen kulkenut xx Mkm (= miljoonaa kilometriä)
- rakettini kello näytti yy min
- näin toisen raketin LED-taulusta, että sen kello oli zz min

Kysyn millaiset radioviestit maa saa raketeilta.

Jotta sinun ei tarvitse kaivaa taskulaskinta, olen laskenut valmiiksi:
- maan 120 minuutissa 0.4c vauhdillä pääsee 864 Mkm päähän
- maan 60 minuutissa pääsee 0.8c vauhdilla myös 864 Mkm päähän
- maan kellon mukaan radioviestiltä kestää 48 min kulkea 864 Mkm
- 0.4c nopeus antaa Lorentz-kertoimen 0.92, eli maan 120 min --> raketin 110 min
- 0.8c nopeus antaa Lorentz-kertoimen 0.6, eli maan 60 min --> raketin 36 min

Kun esitin ajatuskokeen professorille, hän ei halunnut vastannut. Selittelyistä päällimmäisenä, minka sain kirjattua, oli ~"Kysymys olettaa absoluuttisen ajan olemassaolon [mitä ST:ssä ei ole], joten kysymykseen ei voi vastata"!

Olin pettynyt. Miten niin ei voi vastata? Kysymyshän on ihan arkisesta ja mahdollisesta tapahtumasta. Eikö ST:n, mikä on vallitseva selitysmalli koskien juuri liikettä, pitäisi osata vastata mahdollisiin arkisiin liike-skenarioihin. Pienempimuotoisena sellainen voisi olla esim auto2 lähtee matkaan 40 km/h. Hetken päästä auto1 lähtee perään 80 km/h. Ohitustilanne on ihan samanlainen kuin raketeilla.

Toisaalta tunnustan, että olin leiponut ajatuskokeeseen pari myrkkypilleriä. Esimerkiksi voiko rakettien ilmoittamista min-ajoista päätellä että maan kello on käynyt hitaammin kuin raketeissa, ja vielä sopivasti erilailla hitaammin kumpaakin rakettia varten (kun ST julistaa ~"aina sen toisen kello käy hitaammin"). Olen 100-varma, että tuo ST:n väite on soopaa! Toinen vaikea paikka ST:lle on kai saada sovittua kuinka etäällä maasta ohitus tapahtuu, ottaen huomioon että nämä erinopeuksiset raketit kokiva erilaista aikaa ja samalla kulkivat vain pituuskontraktoidun matkan.

Professorin "ei-voi-vastata" vastaukseen pettyneenä keksin, että kysynpä saman ChatGPT:ltä. Tiputin tehtäväkuvauksesta pois "miten pitkälle omasta mielestäni olen kulkenut ohitustilanteeseen tullessa". Mutta lisäsin kysymyksen "mihin aikaan raketin vastausviesti saapui maahan (maan kellon mukaan).

Ja yllättäen ChatGPT ei kokenut vastaamista ollenkaan vaikeaksi vaan vastasi (maan klo, oma klo, toisen klo):
- R2:n viesti maahan: (72, 110, 36) tuli maahan 168 min.
- R2:n viesti maahan: (72, 26, 110) tuli maahan 168 min.

Vastaukset näytti ihan järkeviltä. Kun kysyin, että missä pituuskontraktio näkyy kun kerran kellonajoissa näkyy aikadilaatio. Sain selityksen, että vastaus oli annettu maan liikekehyksen kannalta. Ja koska maa oli esimerkissä paikallaan, pituuskontraktiota ei tarvinnut huomioida.

Aha, aina oppii. Ihmettelen vaan, että eikö ST:ssä liikkeessä hidastunut aika ole se ainoa ja kyseisen liiketilan todellinen aika, mikä ilmenee siten, että kellon käyntinopeus laskee. Ja eikö ajan hidastumiseen liity erottamattomasti kuljetun matkan lyhentyminen vastaavassa suhteessa, mutta sellaista ei voi päätellä vastauksista. Vastausten min-ajoista voi päätellä että raketit olivat 864 Mkm etäisyydellä maasta (radioviestit olivat juuri kerinneet käydä niin etäällä, ref. 72 + 48 + 48 = 168 min), mikä on maan kannalta laskettu ohituspaikka.

Tätä keskusteluketjua tuskin seuraavat ST:n opetusta Suomen yliopistoissa tms. antavat opettajat, tai he eivät kehtaa liata näppäimistöään, jos vastaavat tällaisiin amatöörikysymyksiin. Mutta jos joku lukijoista sattuu tuntemaan sellaisen opettajan, voisiko kysyä häneltä, että onko ST:n mukaan "oikein", että paikallaan olevalle koordinaatistolle (maa) viestitään liikkuvasta koordinaatistosta (raketti), että raketin kello on hidastunut (indikoiden ajan hidastumista) mutta raketin kulkemassa matkassa ei näy pituuskontraktiota.

Oups, sorry, perun pyyntöni. Heti kun kirjoitin tuon, huomasin, että "raketin kulkemassa matkassa ei näy pituuskontraktiota" on maassa maan lähtökohdista tehty päätelmä. Itse raketti voi olla omaa mieltänsä kulkemastaan matkasta.

Mutta voisihan ST-asiantuntijalta kysyä vaikka missä kohden erityisesti valokello-selitykseen kohdistamani kritiikki ei kestä merivettä.

Sitten tarkensin ja pyysin ChatGPT:tä laskemaan vastaukset R2:n kannalta ja R1:n kannalta. Erilaisten taistelujen jälkeen ChatGPT lopulta tuotti vastaukset rakettien kannalta. Ne oli erilaiset keskenään, myös erilaiset maan kannalta katsottuna. Tehtävän asettelu oli ilmeisesti vaikea ChatGTP:lle kun se usein ymmärsi jotain väärin, uus-laskennassa, niin minusta näytti, nojasi joihinkin aiemmin väärin laskettuihin tuloksiin tai tuomitsi minut päivän jäähylle, kun olin käyttänyt liikaa koneaikaa.

Mutta selvästi nenääni haisee siltä, että ST tarjoaa faktana, että erilaisia asioita on tapahtunut riippuen siitä kenen kannalta asioita katsoo. Siirryin Googlen Geminin käyttäjäksi, mutta siitä myöhemmin.

Siiryin siis teettämään rakettitehtävää Googlen Geminillä. Muotoilin sen myös yksinkertaisemmaksi:

On maa, joka on paikallaan, jossa on maamies ja apumies. Maassa on raketti, jossa kuljettajana on rakettimies. Kaikilla on samanlaiset kellot. Ennen kokeen alkua apumies menee omia aikojaan 864 Mkm etäälle maasta ajatellun raketin lentoradan viereen odottamaan. Kaikkien kellot on synkronoitu, käyvät samaan tahtiin ja ovat samassa lepo-liiketilassa. Sovittuna hetkenä kaikki nollaavat kellonsa ja raketti lähtee maasta 0.8c nopeudella kohti apumiestä.

Kysyin Geminiltä: Kun apumiehen kelloon tuli 60 min, näkikö hän raketin tuona hetkenä lentävän ohi, ja raketin ohjaamossa rakettimiehen ja lisäksi että raketin ohjaamon kello näytti 36 min. Gemini vastasi, että kyllä näin apumies näki.

Sitten kysyin Geminiltä: Kun raketin kello tuli 36 min näkikö rakettimies ikkunasta apumiestä. Gemini vastasi, että ei nähnyt. Tämä oli siis liikkuvasta tilasta, rakettimiehen kannalta katsottuna. Erikseen kysyin kuinka etäällä maasta rakettimies oli kun raketin kello näytti 36 min. Vastasi, että 518 Mkm.

Koe jatkui siten, että rakettimies heti kellolukemansa 36 min jälkeen ja apumies kellolukemansa 60 min jälkeen palasinvat maahan omine aikoineen, ja kun heiltä kahvipöydässä kysyttiin:
- apumieheltä: kun kellosi tuli 60 min näitkö rakettimiehen lentävän ohi ja että raketin kello oli 36 min. Vastasi: kyllä.
- rakettimieheltä: kun kellosi tuli 36 min näitkö ikkunasta apumiestä. Vastasi: ei.

Kysyin Geminiltä voiko samasta tilanteesta olla kaksi totuutta. Vastasi "kyllä voi, sillä totuus on suhteellista!"

Loistavaa putinismia! Jos tuo vastaus on myös ST:n kanta, niinkuin arvelen että se on, minulla on todella vaikea sulattaa ST:n edustamaa todellisuuskuvaa.

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 25.02.2025, 15:47:08Ehkä minun pitää tunnustaa, että minäkin olen katsonut DU:ta sillä silmällä, että se näyttää antavan ymmärrettävämmän kuvan fysikaalisesta todellisuudesta. En ymmärrä DU:n kaikkia syntyjä syviä, mutta tässä yhteydessä haluan korjata luullakseni väärään selityksesi aikadilaatiosta DU:ssa liikkeen yhteydessä.

DU-kuviossa asia menisi niin, että kun kappale on ensin paikallaan, sillä on se lepoliikemäärä, jolla kappale liikkuu avaruuden laajenemissuuntaan (se 4:s metrinen ulottuvuus, pallon säde) c nopeudella. Kun kappale laitetaan liikkeeseen avaruussuuntaan (sen laajenevan pallon pinnan suunnassa), se vaatii jonkun energiamäärän ja kappale saa liikevektorin pallon pinnan suunnassa. Kun nämä liikevektorit yhdistetään saadaan kokonaisliikemäärä ja mielenkiintoisia kolmioita, joista tulkitaan, että liikkuvan kappaleen lepoliikemäärä ja sitä vastaava lepomassa on pienentynyt. Ja pytagoran oppien avulla saadaan yllättäen ulos, että lepomassan pienentyminen on Lorentzin kaavan mukainen! Ja sitten kysytään QM:m puolelta millaisella intensiteetillä sellainen kappale säteilee ja saadaan fysikaalinen selitys miksi atomikellon käynti hidastuu. Aika voi olla rauhassa. Siis liikkeen tapauksessa c ei pienene, mutta gravitaation tapauksessa kyllä.

Totesit "DU:ssa ES:n dilaatio selitetään erikoisella tavalla". Totta. Uskokoon ken tahtoo. Voin myös todeta että suhteellisuusteoriassa dilaatio selitetään erikoisella tavalla: aika hidastuu. Uskokoon ken tahtoo.

Kyse ei ole siitä kumpi selitys on oikea. Kyse on enemminkin siitä kumpi selitys on yksinkertaisempi, ymmrrettävämpi, jne; kaikki ne Occamin partaveitsen kriteerit lueteltuna. Kuitenkin niin, että teorian ennusteet tarvitsee mätsätä havaintoihin.

Kyllä, unohdin tosiaan ettei DU:ssa aika muutu vaan atomikellon tikitys.

Oli dilaation mekanismi mikä oli, pitäisi vielä päästä selville kuinka valon nopeus voi muuttua. Muutoshan on valtava, keskuksessa missä laajeneminen on nollassa, valon nopeuskin on nollassa! Jotta tähän saattaa uskoa, pitäisi koko ketju olla tiedossa. Ketjulla tarkoitan dynaamisen universumin dynamiikkaa. Vaihteluväli on suuri, "alkuräjähdyksessä" nopeus on suurimmillaan, pysähdyksessä koko materia pysähtyy, joten dynamiikan salaisuus pitäisi avata.

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 25.02.2025, 16:05:26Koe jatkui siten, että rakettimies heti kellolukemansa 36 min jälkeen ja apumies kellolukemansa 60 min jälkeen palasinvat maahan omine aikoineen, ja kun heiltä kahvipöydässä kysyttiin:
- apumieheltä: kun kellosi tuli 60 min näitkö rakettimiehen lentävän ohi ja että raketin kello oli 36 min. Vastasi: kyllä.
- rakettimieheltä: kun kellosi tuli 36 min näitkö ikkunasta apumiestä. Vastasi: ei.

Kysyin Geminiltä voiko samasta tilanteesta olla kaksi totuutta. Vastasi "kyllä voi, sillä totuus on suhteellista!"

Loistavaa putinismia! Jos tuo vastaus on myös ST:n kanta, niinkuin arvelen että se on, minulla on todella vaikea sulattaa ST:n edustamaa todellisuuskuvaa.

Muistaakseni Carlo Rovelli kanssa sanoi että aikaa ei voi "paaluttaa" koska eri koordinaatistosta paalu liikkuisi. Tämä oli se idea, mutta kirjaa ei nyt ole käsillä.

Tietysti jos todellisuus on sellainen, ei sille mitään mahda. Kuitenkin tekoäly imuroi myös disinformaatiota koska tiede on jatkuvassa käymistilassa. Siksi sen voi opettaa millaiseksi tahansa että toivoa on vielä helpommasta maailmankuvasta.

Valon nopeutta voidaan hidastaa:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkijat-onnistuivat-hidastamaan-valon-nopeutta-10000-kertaa-pienemmaksi/795d17c4-f1ac-400a-925a-c37dd78f3757

Jäi maksumuurin taakse mutta ehkä jostain muualta löytyisi selitys kuinka hidastui.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 27.02.2025, 22:40:45Valon nopeutta voidaan hidastaa:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkijat-onnistuivat-hidastamaan-valon-nopeutta-10000-kertaa-pienemmaksi/795d17c4-f1ac-400a-925a-c37dd78f3757

Jäi maksumuurin taakse mutta ehkä jostain muualta löytyisi selitys kuinka hidastui.

Minulla on tilattuna T&T:n uutiskirje. Jutussa kerrotaan vain, että on kehitetty erityinen väliaine, joka hidastaa valon kulkua noin. Järjestelyllä voi sitten tehdä jotain hyödyllistä. Ei mitään ihmeellistä valon nopeuden kannalta.

Valon nopeus tyhjiössä on c. Paitsi että jo Einstein kirjoitti 1911, että "...Valon nopeus painovoimakentässä on paikan funktio" ja antoi sille laskukaavankin [Heikki Oja: Einsteinin perintö, luku "Valon nopeus pienenee painovoimakentässä"].

Tässä yhteydessä, ymmärtääkseni, gravitaation vaikutuksessa valoon on kaksi asiaa.

1. Gravitaatiolinssi. Esim valonsäde joka Maasta lähtiessään suuntautuu hieman ohi Venuksen, mutta ihan reitin lähellä sattuu olemaan raskas Aurinko, sen gravitaatio taivuttaa valonsäteen reittiä niin, että säde osuukin Venukseen. Venukseen osunut säde siroaa kaikkiin suuntiin, joista muutamat säteet kimpoavat takaisin samalle mutkaiselle paluureitille Maahan.

Tässä ei ole mitään ihmeellistä kun ostetaan idea, että gravitaatio vetää puoleensa niin massakappaleita kuin massattomia energisiä valokvatteja. Maassa kellotetaan lähtö- ja paluuaikojen erotus. Tähtitieteilijät ovat laskeneet viivasuoran Maa-Venus etäisyyden, ja kun kellotettu aika oli hieman pidempi kuin c-vaudilla tuo matka olisi, osaselitys on, että molempiin suuntiin matka oli hieman pidempi taipuneen reitin vuoksi.

2. Edellisen lisäksi (= selittää osan pidentyneenä kellotetusta valon kulkuajasta), niin AI minua opetti, on että ne fotoniparat, jotka lensivät voimakas-gravitaatioisen Auringon lähellä, kokivat hidastunutta aikaa.

Wikipedian artikkelissa https://en.wikipedia.org/wiki/Shapiro_time_delay yllätyksekseni ei ollenkaan mainita valon taipumisen aiheuttamasta pidemmästä matkasta ja sen kulkemiseen vaaditusta lisäajasta. Sen sijaan siellä lukee "The [gravitational] time delay is caused by time dilation, which increases the time it takes light to travel a given distance from the perspective of an outside observer". En tosin ymmärrä miten tuo "ulkopuolisen havaitsijan kannalta" tässä merkitsee.

Kuitenkin maassa tehtiin ees-taas matkan kellotus. Maan kellon käyntinopeus ei muuttunut. Osa pidemmästä ajasta selittyy pidemmillä reiteillä. Sen osan fyysikot osaavat varmaan laskea. Mistä loppuosan aikapidennys tulee? ST selittää, että ne fotoniparat kulkiessaa lähellä voimakasta gravitaatiota kokivat hidastunutta aikaa. Entäs sitten. Miten se voi heijastua Maan kelloon, joka vaan kylmän viileesti mittaa sekunteja ja on tietämätön mitä ne fotonit ovat matkan aikana joutuneet kokemaan. Johtopäätöksessäni tuen Einsteinia, että gravitaatio hidastaa valon kulkua!

Mitäköhän minä nyt olen ymmärtänyt väärin? Kommentteja.

Shapiro-viive on juuri kellon hidastumista gravitaatiokaivossa, siksi ulkopuolisen kantilta kaivon kello käy hitaammin. Kaivon kantilta maan kello käy ylinopeasti. Varmaan matka pitenee mutta se sivuutettiin jostain syystä.

Valon nopeuden selitys, Susanna Viljanen, Quora:  https://fi.quora.com/Onko-valoa-vain-valon-nopeudella-Kiinnittyyk%C3%B6-valo-ja-hidastuu
------------------------------
Valon tyhjiönopeus on matemaattinen vakio, ja se on johdettavissa luonnonvakioista, tarkemmin sanottuna tyhjiön permittiivisyys- ja permeabiliteettivakiosta. Valon nopeus on johdettavissa Maxwellin yhtälöistä.


Eli valon nopeus on tyhjiön permittiivisyys- ja permeabiliteettivakioiden tulon neliöjuuren käänteisluku.
---------------------------

Yritän raapustaa kaavan

c = 1/ sqrt(Enolla*Mnolla)

E nolla on tyhjiön permittiivisyys
M nolla on tyhjiön permeabiliteetti

E on epsilon (ilmoitan siksi kun näppäimistö ei taivu kreikkalaisiin aakkosiin)
M on myy

Enolla on (8,85419x10^-12Fm^-1)
Mnolla on (4piix10^-7Hm^-1)

F on Faradi
H on Henry

Jos valon nopeuden pitäisi olla muuttuva, silloin epsilon'iin tai myy'hyn tai molempiin tarvitaan muutosta?