Avaruus.fi - keskustelualue

Hei,

Menetin kuvauslaitteistoni hiljattain oikosulkuun, korjaaminen maksaisi enemmän, kuin uusi vastaava.
Tässä blogikerkibtä aiheesta: http://www.astroanarchy.blogspot.fi/2014/01/its-over-i-cant-do-my-loved.html Laitteistoni oli joka tapauksessa melko alkeellinen ja osaaminen oli mennyt jo ajat sitten laitteiston tason ohi.

Aikomuksena on rakentaa uusi korkeatasoinen kuvauskokoonpano hyvin rajallisella budjetilla. (Tai siis rahojen kasaaminen on kertakaikkisen kesken vielä, eikä ihan nopeaa ratkaisua ole näköpiirissäkään.)

Alustavasti olen suunnitellut putkeksi käytettyä 14" SCT putkea, joko Meade tai Celestron.
Laite on tarkoitus muuttaa f2 astrografiksi HyperStar laajennuksella Starizonalta. Jalustaksi olisi Meaden haarukan jälkeen mukava saada jotain jykevämpää. Alustavasti olen katsellut, Mesu Mount jalustaa, myös ASA astrosystemsin suoravetojalusta kiinnostaisi. ASA taitaa mennä hintansa vuoksi budjetista ulos, varsinkin kun pienimmän mallin kantavuus ei ihan riitä. Molemmat harkinnassa olevat jalustat ovat ominaisuuksiltaan ja käyttäjäpalutteen perusteella ihan huippuja. Mesun kantavuus, ilman vastapainoja, on peräti 100kg ja PE luokkaa 3 kaarisekuntia ilman PECiä ja guideria. ASA:lla PE: on peräti 0,1 kaarisekuntia oikein säädettynä. ASA on myös varmasti mekaanisesti todella kestävä, kun liikkuvia osia ei juuri ole, elektroniikasta en osaa sanoa mitään näin Suomen oloissa.

14" F2-kuvaussysteemi hyvällä jalustalla on aika makea yhdistelmä. Nykyisellä QHY9 (Pikseli 5,4 mikronia.) kameralla se tuottaa kuvaresoluution 1,6 kaarisekuntia/pikseli, kuva-alueen ollessa komeat 66 x 88 kaariminuttia.

Toinen mahdollinen kamera on uusi tuote QHYCCDltä, QHY23. Siinä on lähes kohinaton Sonyn harmaasävykenno. Kenno on mallia ICX814 9,2MB, pikelikoko on pieni, 3,69 mikronia. Se tuottaisi f2 systeemillä resoluutioksi 1.05 kaarisekuntia/pikseli, kuva-alue on 50 x 63 kaariminuuttia.  QHY23 kamerassa on huikea QE, 79%, ja tärkeimmällä H-a kaistallakin yli 60%. QHY9, joka on hieno kamera, QE jää 56% ja H-a kaistalla 48%.

Kaipaisin kommentteja ja mielipiteitä suunnitelmistani. Jos jollain on kokemusta kaavailemistani komponenteista, kaikki kokemus ja tieto on tervetullutta.

Onko mielestänne hulluutta ensin hommata HyperStar f2 artrografi ja sitten mennä pikkupikseleitä käyttäen ~1 kaarisekuntiin/pikseli resoluutioon? Toisaalta HyperStar mahdollistaa, kameraa vaihtamalla, hyvinkin laajojen kohteiden kuvaamisen...

J-P

Harmillinen takaisku mutta voi koitua vielä iloksikin. Rahaahan tuollaiseen systeemiin saa palamaan. Uuden laitteiston hankintaan kannattaa lähteä hattu kourassa ja lähestyä yrityksiä ja järjestöjä. Mieleeni tuli myös erilaiset haettavat apurahat. Voisit ehkä ihan kokeilla hakea apurahaa taiteenkin puolelta(olethan kuvistasi myös sellaista puolta tuonut esiin). Tämä on niin erikoinen tapa kuvata ja yhdistää tiedettä ja taidetta että voisi olla mahdollisuus jonkinlaista avustusta saada. Kulttuurirahaston maakuntarahasto voisi olla kokeilemisen arvoinen. Samalla hakee avustusta pienen valokuvanäyttelyn vedostamiseen ja galleriavuokriin yms...  Tällaista vain tuli mieleeni ja toivon todella että saat pikaisesti tasoisesi laitteet.

Riippunee tosiaan budjetista, mutta olisiko esim. Eq8 vaihtoehto jalustaksi?  Mulla on sen päällä 12" RC ja Linssiputki. Ja hienosti on nyt toiminut -25 pakkasilla. Jalusta taipuu ainakin puolentunnin valotuksiin, eikä ruutuja ole tarvinnut hukkaan heittää seurantavirheiden vuoksi, ainakaan vielä.
M81 topikin galaksiharjoitukseni on otettu juurikin 30 min valotuksilla.

Kiitti palautteesta,

Olen hakenut Maakuntarahastosta. Aion hakea muualtakin, hakuajat ovat tosin vasta Syksyllä...

EQ8 vaikuttaa kiinnostavalta, hinta menee tosin samaan kategoriaan Mesun kanssa ja siinä on muutamia ominaisuuksia, joita arvostan. Laitan EQ8 listalle lopullista vertailua varten, kiitos.

Harmittava takaisku, mutta niinkuin tuossa jo todettiin niin antaa myös mahdollisuuden uusille hankinnoille
Kokemukset C14:sta. Lämpötilan muutos siirtää fokusta originaalilla alumiinituubilla reilusti. -1 asteen muutos lämpötilassa siirtää fokuspistettä taaksepäin Optecin 0,5X reducerin kanssa 0,30mm. Tuon saa hallintaan lämpökompensoidulla erillisellä fokuserilla. Hyperstarilla tulee lisähaastetta koska fokusointi pitää tehdä pääpeiliä liikuttamalla, vaatinee mikrofokuserin alkuperäisen tilalle, jotta haasteellinen aukkosuhde ja fokus saadaan haltuun. C14 pääpeili on muistaakseni f/1,9.
Hiilikuituputki olisi kutistuman kannalta paljon parempi, niitä vaan ei saa kuin suolaiseen hintaan ameriikoista, tai itse tekemällä. (on käynyt mielessä..)
Mirrof flop eli peilin liikkuminen kun putkea käännetään voi olla ongelma hyperstarilla, flopstoppersit eli pääpeilinlukitustapit eliminoivat tuon normaalikuvauksella, mutta hyperstarin kanssa niitä ei voi käyttää koska pääpeiliä ei voi lukita fokusointitarpeen takia. Omassa putkessa tuo siirtymä on kylläkin melko pieni. Mirror flop aiheuttaa myös fokuksen muutoksen, sen näkee selvästi kun hakee fokuksen ja flopstopperseilla lukitsee peilin, fokus muuttuu samalla.

Jalustoista kokemusta on EQ8:sta, josta tähän mennessä kokemukset on positiivisia, kantaa mallikkaasti C14:n ja pari pikkuputkea. Tuo ja Mesu olivat minullakin viivalla, päädyin kiinalaiseen  hinnan takia.

Mukava kuulla, että on suunnitelmia kaluston uusimiseksi...

Jalustoista sen verran, että Mesu 200 uudella Sitech kontrolliyksiköllä on vaikea ohitettava hinta-kantavuus-laatu vertailussa. ASA:n jalustat ovat hinnaltaan aivan eri luokkaa ja kaavailemasi kaluston pyörittämiseen tarvitaan jokin DDM85 malleista. EQ8 tuntuu tällä hetkellä vähän arpapeliltä. Se on hyvä jalusta jos kaikki toimii, mutta maailmalta kuuluu myös paljon kriittisiä kommentteja.

Tässä on nyt runsas vuosi käyttökokemusta ASA:sta ja kyllä se kieltämättä on hieno jalusta. Direct drive teknologia poikkeaa tosi paljon perinteisistä ratkaisuista ja enkooderit mahdollistavat seurannan ilman guideria. Kynnys jalustan käyttöön on korkeahko ja opetteluun menee jonkin verran ylimmääräistä aikaa. Toisaalta ei se mikään ylivoimainen tehtävä ole ja suuri osa erilaisista säätötoiminnoista on automatisoitu. Kestävyydestä on paha mennä sanomaan vielä yhtään mitään. Joku paremmin tekniikkaa ymmärtävä voisi arvioida miten herkkiä tällaiset magneettikenttäviritykset ovat ja kuinka enkooderit kestävät ajanhammasta. Kuluvia osiahan jalustassa ei paljoa ole...

QHY9:ssä olevan kennon ominaisuudet tunnet jo hyvin. Sonyn ICX814 on herkkyydeltään parempi ja varmasti erinomainen peli, mutta kuva-ala jää vajaaseen puoleen KAF 8300 kennosta. Kennojen eroista oli juuri jonkin verran juttua CN:ssä. Mitä resoluutio asioihin tulee niin en ole koskaan ymmärtänyt miksi joku haluaisi kuvata Suomessa alle 1.5 kaarisekunttia/pikseli yhdistelmällä.

En allekirjoita otsikkoa "Kuvauskalusto on kuollut, eläköön kuvauskalusto". Nimittäin siinä tullaan nykyelektroniikan kertakäyttöongelmaan. Minusta laitteilta pitää vaatia enemmän. Eivät ne saa kaatua ensimmäiseen oikosulkuun takuuajan päätyttyä.

Nykyelektroniikan ongelma on kertakäyttöisyyteen perustuva suunnittelu. Laitteet suunnitellaan niin, että myyntihinta on edullinen, mutta ne kestävät nipin napin takuuajan, ja sitten sammuvat. Korjaaminen ei kannata, koska uuden ostaminen on tehty halvemmaksi. Tämä on räikeässä ristiriidassa perinteisen tähtitieteen kanssa. Kaukoputket ja jalustat suunniteltiin niin, että ne kestävät "miehen iän". Monessa observatoriossa on yhä käytössä 1800-luvulla valmistettuja laitteita. Nyt putket ja jalustat hyytyvät 2-3 vuodessa.

Perustan argumenttini kokemukseen. Ostin muutama vuosi sitten iOptronin jalustan. Se toimi ihan hyvin, kunnes halusin parantaa laitetta Gps-paikantimella, joka oli lisävaruste. Kun laitoin tulitikkurasian kokoisen Gps-yksikön paikalleen, koko jalusta hyytyi. Kuinka ollakaan, jalusta oli ostettu yli vuosi sitten, joten takuu ei ollut enää voimassa. Palautin laitteen myyjälle, joka lupasi huolehtia lopusta, mutta sinne hävisi.

Tampereen Ursa myy vuonna 2006 ostettua Meade LX200GPS 14 -jalustoineen. Myynti-ilmoituksessa lukee, että laite toimi vuoteen 2011 asti, "...mutta vaikeat olosuhteet aiheuttivat jalustan elektroniikan vioittumisen. ...ostajan tulee varautua siihen, että kaukoputken ohjaus ei toimi tai siinä esiintyy odottamattomia häiriöitä."

Vastaavia kokemuksia lienee monilla. Eikö pitäisi ryhdistäytyä ja vaatia alan laitteilta halvan hinnan lisäksi kestävyyttä ja pitkää käyttöikää? Kun lasketaan nopeasti vikaantuvien halpislaitteiden kokonaiskulut yhteen, päädyttään pian havaintoon, että halvin ei olekaan parasta.

Jorma Mäntylä
Kangasala

PS. Alla linkki asiaa koskevaan kannanottoon:

http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2009/kulutuselektroniikan-kayttoika

Miten ihmeessä tämä manifesti liittyy J-P:n pyytämiin mielipiteisiin ja kommentteihin kalustohankinnoista ? 

Kiitokset hyvistä vinkeistä!

Kyllähän Jorman viesti liittyy aiheeseen, jos on hankkimassa uutta kalustoa. Oma Meade oli n. 17 vuotias ja siitä 15 vuotta ulkona kovassa kuormassa.

Eiköhän Teleskooppeihin päde sama, kuin muuhunkin tavaraan. Halvalla ei saa hyvää, siksi olenkin harkinnut kalliimman hintaluokan kamaa. Kuvauskäyttö asettaa laitteille kertaluokkaa kovempia vaatimuksia mekaniikan toleranssien suhteen, kuin visuaalikäyttö. Em. selittää hintaeroja aika lailla, halvalla ei saa kestävää. Massamarkkinoille suunnattu kama ei kestä ammattimaisessa käytössä. Jos vaatii halvan hinnan lisäksi kestävyyttä ja laatua, pitää ostaa kaksi tuotetta.

Katselen vielä muita optisia konfiguraatioita. VelocerRH200 f3 ja ASA:n vermeitä, sekä muita vastaavia. Hinta vaan pakkaa muodostumaan ongelmaksi...

J-P

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 17.02.2014, 22:03:51

Nykyelektroniikan ongelma on kertakäyttöisyyteen perustuva suunnittelu. Laitteet suunnitellaan niin, että myyntihinta on edullinen, mutta ne kestävät nipin napin takuuajan, ja sitten sammuvat. Korjaaminen ei kannata, koska uuden ostaminen on tehty halvemmaksi. Tämä on räikeässä ristiriidassa perinteisen tähtitieteen kanssa. Kaukoputket ja jalustat suunniteltiin niin, että ne kestävät "miehen iän". Monessa observatoriossa on yhä käytössä 1800-luvulla valmistettuja laitteita. Nyt putket ja jalustat hyytyvät 2-3 vuodessa.

No jos kerran tässä yhteydessä voidaan alkaa käsittelemään myös elektroniikan kestävyyttä  , niin laitetaan muutama ajatus tulemaan, sillä en ole samaa mieltä Jorman manifestin kanssa.

En ymmärrä miten nykyinen käytäntö olisi ristiriidassa jonkin "perinteisen tähtitieteen kanssa" Vanhat laitteet eivät sisältäneet elektroniikkaa, eivät siten voineetkaan olla herkkiä nykyisenlaisille ongelmille..

Kiinalaisten tavaroiden tulo (myös) tähtitieteen puolelle on ollut valtava muutos, ja tuonut tämänkin harrastuksen piiriin suuren määrän uusia harrastajia. Tänä päivänä tavallisen harrastelijan on mahdollista tehdä sellaisia asioita, jotka olivat aiemmin vain parempiosaisten ja yhdistysten ulottuvissa. Tämä kehitys on pitkälti elektroniikan kehityksen ja kiinalaisten halpistuotteiden ansiota.

Mutta kuten on monesti todettu, niin halpa ja hyvä harvoin kohtaavat samassa tavarassa. Jos haluaa leikkiä 1800 luvun vehkeillä niin voi ostaa perus Newtonin ja pyörittää sitä käsin ...halpaa eikä varmasti mene rikki. Jos kuitenkin haluaa hyödyntää nykyteknologian mukanaan tuomia mukavuuksia, niin hinta luonnollisesti nousee. Ja jos sen haluaa vielä tehdä laadukkaasti ja kestävästi, niin sekin on mahdollista. Siitä vaan on varauduttava maksamaan vieläkin enemmän.     

Hei,

Onko kenelläkään kokemuksia Newtoniaanisista astrogafeista? Tutustuttuani aiheeseen, ne vaikuttavat sopivilta kuvausputkilta minulle.
Joku sanoi CN ryhmässä, että ne ovat edullisia, ainakaan minä en kovin edullisiin ole törmännyt. Näissä malleissa optiikan virheet korjataan tarkentimen korjauslinssipaketilla.
Tavoitteena olisi aukkosuhde +/-f3. Koska käytän pienikokoisia CCD-kennoja, minulla ei ole tarvetta suureen korjattuun kuvaympyrään, joka selvästikin nostaa hintaa hurjasti.
Jos jollain tosiaan on tietoa tai kokemuksia, kuuntelisin mielellään.

J-P

Viime kesänä tuli hankittua Teleskop-Serviceltä 8" Boren-Simon f/2.8 powernewton. Murtsikin taisi hankkia vähän vastaavan mutta 10". Ei ole ollut valittamista toistaiseksi. Putki vaatii tarkkaa kollimointia ja yhdistetty komakorjain/polttovälinlyhentäjä pitää saada hyvin tarkasti oikealle etäisyydelle kennosta, mutta sen jälkeen valoa kertyykin varsin mukavasti. Kuvaan Atik 460EX -kameralla, jonka kennon diagonaali on 16mm. Tämän kokoisella kennolla putki vinjetoi nurkissa noin 20-30%. Jonkin verran juttua löytyy blogistani sekä tästä ketjusta.

Minullakin on pientä kokemusta edellä kuvatusta laitteistoyhdistelmästä. Tällä hetkellä kuvaan F/2,8 aukkosuhteen välineillä kuten Samulikin ja tuo saavutetaan perus F/4 newtonilla http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5781_GSO-10--F-4-Newton-Teleskop-mit-Carbon-Tubus---made-in-Germany.html jossa on 0,73x lyhennin/komakorjain http://www.astrosysteme.at/eng/correctors_newton.html tarkentimeen tungettuna. Tarkentimen olen päivittänyt alkuperäistä tukevampaan http://starlightinstruments.com/store/index.php?route=product/product&path=37_49&product_id=52, itse asiassa ostin putken käytettynä ilman tarkenninta. Apupeilin kannattimen olen myös vaihtanut hiilikuidusta valmistettuun malliin http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p6011_TS-Carbon-Double-Spider-for-295-310mm-inside-tube-diameter.html

Tähän yhdistelmään olen ollut tyytyväinen, vaikka vaatiikin tarkan kollimoinnin, tarkemman kuin Samulilla koska olen käyttänyt hieman isompikennoista kameraa SBIG STF 8300 (KAF 8300 kenno). Myös kennon etäisyys korjaimelta on erittäin tarkkaa toimiakseen oikein, jo 0,1 mm:n ero näkyy kuvan nurkissa.

Sinä asustelet sen verran lähellä että ei muuta kuin tervetuloa tutustumaan välineisiin, esittelen niitä sinulle mielelläni joku ilta.

hullu idea versio 1: Pistä pystyyn kickstartteri, lupaa sakille juliste nyt ja juliste sit kun saat kuvaa uudella kalustolla.

Kiitos, idea ei ole niinkään hullu! Olen harkinnut ja aion toteuttaa, pikkuisen eri tavalla vaan.
Nyt olen ihan rahaton, joten suunnitelmat vaan elää...