Avaruus.fi - keskustelualue

Lainaus käyttäjältä: CSB - 03.05.2013, 14:58:26
Sain vihdoin jonkilainen jalusta Aurinkon kuvamisen varteen. EOS 500 + 800/90 CSB/PE.

Hyvä kokokuva Auringosta 
(Kameran kennolla on jokin epäterävä tuhru tuossa Auringon keskellä yläosassa, mikä haittaa hiukan muutoin laadukasta kuvaa.)

Kiitos Timpe, huomasin sen jälkeen kun olin pinottu kaikkin ruuttuja.  Yritan keksi kuinka korjan se.
EOS500 pitääs puhdista itse kun sammutaan se kamera.

Ps: kuvasin harma taivas ja siellä oli se tuhru, puhdistin manualisesti ja se on nyt pois ruudusta.

Hyvä ja tarkka kuva CSB, Aurinkoa ei ole helppo saada tarkaksi ja valotusta sopivaksi järjestelmäkameralla.
Hyvin erottuu tuosta kuvasta nuo vaaleammat alueet.

Aika paljon pilkkuja laajalla alueella. 20 kuvan pino 01052013 Solar Continuumilla ja OR ED 102 F7.

Olisi voinut olla lyhyempikin valotusaika - vai olisiko ?

Kuva näkyy tosiaan olevan puhkipalanut. Vaaleat alueet ovat klippautuneet kokonaan valkoisiksi, joko jälkikäsittelyssä tai jo kuvausvaiheessa.

Käsittelyssä mennyt. Toinen yritys.

Tuokin näyttää vielä puhki palaneelta, järkkäriä käyttäessä helposti ylivalottaa ruudun. Musta peitto pään yli ja zoomaus täysillä haet valotusajan niin että keskellä aurinkoakin tulee yksityiskohtia näkyviin, mielummin hiukan liian vähän valotusta kuin liikaa.

Kiitos Ransu neuvosta. Ihmettelin jo itsekin, miksi valotusajat AV- moodilla tulivat niin pitkiksi (1/40 s), eli AV-moodi ei toimi oikein Aurinkoa
kuvatessa.   

Onhan käytössä pistemittaus?
Ainakin kuukuvani järkkärillä on valottunut oikein, vaikka käytössä oli 300 mm optiikka.

Terv. Kaj Wikstedt

Itse olen pitkään kokeillut kuvata Aurinkoa vain Astrosolar-kalvon läpi ja optiikkana on toiminut 80/560 linssiputki tai 500 mm peiliteleobjektiivi, jotka molemmat ovat optiselta laadultaan erittäin hyviä. Tuolla peilitelellä on kuvattu mm. Australian auringonpimennys.

Kokeilinpa sitten liittää kaukoputken perään Continuum-suodattimen. Erotin kuvasta vihreän värikanavan ja väritin lopputuloksen. Kuvat on otettu linssiputken omalla optiikalla ja järkkäri laitettu sovitteella putken perään, okulaaria ei välissä tietenkään ole ollut.



Missähän on vika, kun pelkän Astrosolarin läpi tulee huomattavasti parempia ja selkeämpiä kuvia? Continuumilla tuntuu lähinnä kohina korostuvan, etenkin kun kuvia venyttää. Visuaalihavainnoissa Continuumista on toki marginaalisesti hyötyä, mutta siitä huolimatta sää tuntuu ratkaisevan paljon enemmän kuin suodattimen käyttö tai käyttämättömyys.

Filtteri on tosiaankin minulla kerholta lainassa, omaa rahaa en ole siihen laittanut ja ehkä hyvä niin. Kerholta löytyy myös pieni CCD-kamera, mutta sen resoluutio ei ole riittävä oikein muuhun kuin planeettojen kuvaukseen.

Ihan kuin tarkennus tuossa ei olisi kohdallaan.
Itse olen käyttänyt uv/irblock-suodatinta continuumin kanssa.
Ja on se mielestäni niin että aurinkokuvissa mv-kamera on parempi.

Aurinko tänään klo 10:53. EOS500+800/90 CSB/PE kaukoputke, M/V asento

Registax ei suostunu toimimaan ja pinottin 15 kuva PSpilla.

ASA 100 ja valotus 1/1250. Kaukoputken auko on 8.8 ja muistutaan kun
linssi on Meade 800/90 ostettu EBay kautta 21 eurolla ja 18 euron postin.

Epäterävältähän tuo kuvasi vaikuttaa Toni. Kohinaa voi tulla enemmän, jos kuva on jäänyt alivalottuneeksi. Nopealla laskulla sain arvioiduksi, että Baaderin kontinuumisuodin päästää näkyvän valon alueella (n. 300-700 nm) likimain 2% valosta läpi. Tämän liittäminen ND5 kalvon perään (0.001% läpäisy) voi tehdä auringonkin kuvasta himmeän.

Mitään ihmelaitteita ei ole olemassakaan. Kunhan laitteisto täyttää perusvaatimukset havaintojen tekoon, tulee säästä hyvin nopeasti se kaikkein rajoittavin tekijä. Kapeakaistasuodatuksella saa tietenkin vähän suodatettua seeingiä pois varsinkin, jos tämän tekee spektrin punaisessa päässä. Silti näin saa vain niin hyvän tai huonon seeingin, kuin suotimen aallonpituudella sattuu kulloinkin olemaan.

Ja varsinkin infrapuna on syytä suodattaa erikseen pois kontinuumisuotimen läpi kuvatessa, koska tämän suodatus loppuu jyrkästi vähän ennen 800 nm aallonpituutta (läpäisykäyrä). Visuaalihavainnoissa tällä ei ole mitään väliä, sillä silmä ei reagoi tähän valoon enää mitenkään ja pääasiallinen suodatus on jo pudottanut infrapunan tehon silmille täysin turvalliselle tasolle.

Oma yritykseni tänään 6.5. auringosta. Skywatcher 1200/200, EOS60D polttotasolla ja videointi 1080p25fps. Jälkikäsittelyt PIPP -> AS!2 -> Photari. Kaukoputkessa AstroSolar -kalvo.

Kuvassa pilkkuryhmä 1734:jästä liitetty osasuurennos, joka kuvattu 640crop50fps moodissa.