Avaruus.fi - keskustelualue

Monesti koko yön kuvaussettejä tehdessä olen laskeskellut kesken yön montako LRGB-kierrosta vielä ehtii pyörittää ennen hämärän tuloa, ja malttamattomana laskeskellut Cartes du Cielin kalenteritoiminnolla hämärän ja auringonnousun aikoja. Monesti myös laskenut päässä pieleenkin.

Naputtelin sitten vihdoin pythonilla tällaisen apuvälineen:



Suora linkki kuvaan on http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio.png ja se päivittyy automaattisesti minuutin välein.

Kuvasta käy selville:
- Auringon ja kuun tämän hetkinen korkeus
- Jäljellä oleva aika auringon ja kuun nousuun/laskuun
- Auringonnousun ja -laskun kellonajat, yön pituus ja jäljellä olevan yön määrä
- -12 ja -18 asteen pimeyksien kellonajat ja pituudet
- -12 ja -18 asteen hämärien alkuun/loppuun jäljellä oleva aika
- Tieto siitä jos pimeää ei tulekaan (keväällä/kesällä)
- Keskiyön hetki (alareunassa)

Lisäksi on käppyrä auringon ja kuun korkeuksista ajan funktiona siten että keskiyö on keskellä ja kuvan leveys on yksi vuorokausi. Kappaleet on piirretty pallukalla katkoviivalla merkityn nykyhetken kohdalle. "Taivasta" on väritetty päivänvalon ja hämärän perusteella ja huomioitu myös kuun aiheuttama taivaan valoisuus. Lisäksi kuun vaihe vaikuttaa eli täydelläkuulla tulee kirkkaampi taivas. Jo menneet kellonajat on piirretty harmaalla jotta tilannekuvan saa nopealla vilkaisulla.

Nyt mukana myös piirros kuun vaiheesta.

Esimerkkejä tulevaisuudesta:

Kuu nousee kesken yön: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2012-12-06_1724.png
Täysikuu pilaa koko viiden tunnin pimeän ajan: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2013-03-28_0202.png
Pitkä kuuton talviyö: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2012-12-14_2259.png
Kesällä hämärä kestää koko yön: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2012-08-09_2257.png

Laurilta todella hyvä "hämäräkello". Siitä näkee realiajassa tilanteen heti. Pistin sen suosikkeihin tulevaa käyttöä varten. Nyt on vain häädettävä pilvet pois. Lähteehän ne, kun Etelä-Suomeenkin tulee kovat pakkaset.

Mainio apuväline, heitin tuon kirjanmerkkeihini samalta istumalta!

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 22.10.2012, 05:14:53
Esimerkkejä tulevaisuudesta:
....
Täysikuu pilaa koko viiden tunnin pimeän ajan: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2013-03-28_0202.png
Pitkä kuuton talviyö: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2012-12-14_2259.png

Jaahas, tuossa ovat siis kuvauskelien esiintymistodennäköisyydet äärilaidasta äärilaitaan (=milloin muka tulee pitkä kuuton talviyö, jonka voisi käyttää kuvaukseen kokonaisuudessaan???) -> Laittakaapas tuo 14.12.2012 tuleva yö muistiin... )

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 22.10.2012, 05:14:53
Monesti koko yön kuvaussettejä tehdessä olen laskeskellut kesken yön montako LRGB-kierrosta vielä ehtii pyörittää ennen hämärän tuloa, ja malttamattomana laskeskellut Cartes du Cielin kalenteritoiminnolla hämärän ja auringonnousun aikoja. Monesti myös laskenut päässä pieleenkin.

Naputtelin sitten vihdoin pythonilla tällaisen apuvälineen:

Suora linkki kuvaan on http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio.png ja se päivittyy automaattisesti minuutin välein.

Kuvasta käy selville:
- Auringon ja kuun tämän hetkinen korkeus
- Jäljellä oleva aika auringon ja kuun nousuun/laskuun
- Auringonnousun ja -laskun kellonajat, yön pituus ja jäljellä olevan yön määrä
- -12 ja -18 asteen pimeyksien kellonajat ja pituudet
- -12 ja -18 asteen hämärien alkuun/loppuun jäljellä oleva aika
- Tieto siitä jos pimeää ei tulekaan (keväällä/kesällä)
- Keskiyön hetki (alareunassa)

Lisäksi on käppyrä auringon ja kuun korkeuksista ajan funktiona siten että keskiyö on keskellä ja kuvan leveys on yksi vuorokausi. Kappaleet on piirretty pallukalla katkoviivalla merkityn nykyhetken kohdalle. "Taivasta" on väritetty päivänvalon ja hämärän perusteella ja huomioitu myös kuun aiheuttama taivaan valoisuus. Lisäksi kuun vaihe vaikuttaa eli täydelläkuulla tulee kirkkaampi taivas. Jo menneet kellonajat on piirretty harmaalla jotta tilannekuvan saa nopealla vilkaisulla.

Esimerkkejä tulevaisuudesta:

Kuu nousee kesken yön: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2012-12-06_1724.png
Täysikuu pilaa koko viiden tunnin pimeän ajan: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2013-03-28_0202.png
Pitkä kuuton talviyö: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2012-12-14_2259.png
Kesällä hämärä kestää koko yön: http://www.ursa.fi/~lkangas/twilight/komakallio_2012-08-09_2257.png

Saisiko kuvaan mukaan myös tuntimerkinnät? Eli yksinkertaisesti 24 kpl pystyviivoja.

-M

EDIT: lainauksesta IMG-tagi poistettu (TK, moderaattori)

Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 22.10.2012, 23:39:10
Saisiko kuvaan mukaan myös tuntimerkinnät? Eli yksinkertaisesti 24 kpl pystyviivoja.

Täytyypä tutkia. Pidän näkymän mielellään niin puhtaana kaikesta ylimääräisestä kuin mahdollista, mutta joko yhden tai kolmen tunnin välejä osoittavat oikein himmeät pystyviivat voisivat tulla kysymykseen.

Naputtelen tässä parhaillaan nettikäyttöliittymää josta kukin voi tutkia hämärän tilannetta omissa koordinaateissaan. Tähän liittyen täytyy vain ensin ratkoa muutama tekninen pulma.

Jännä muuten ettei kukaan ole vielä ihmetellyt noita nyppylöitä käyrissä heti horisontin alapuolella.  Kuka arvaa?

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.10.2012, 02:36:17

Jännä muuten ettei kukaan ole vielä ihmetellyt noita nyppylöitä käyrissä heti horisontin alapuolella.  Kuka arvaa?

Hmm, liittyisikö jotenkin ilmakehän aiheuttamiin refraktioihin?

-M

Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 24.10.2012, 03:35:17
Hmm, liittyisikö jotenkin ilmakehän aiheuttamiin refraktioihin?

Siihenhän se. Käyttämäni PyEphem-kirjasto laskee korkeudet varsin tarkasti.

Testasin noita tuntiviivoja ja totesin että saavat jäädä tekemättä toistaiseksi. Kuvasta tulee kamalan epäselvä ja UTC->paikallinen -konversiot ovat penseitä kesäaikoineen kaikkineen. Tällä hetkellä kaikki laskenta on UTC:nä ja ruudulle piirtyvät kellonajat paikallisaikaa ja kaikki, mukaanlukien kesäajan siirrokset toimivat loistavasti.

Lisäsin kuvaan myös piirroksen kuun vaiheesta. Ei näytä miltään nyt kun on täysikuu, mutta parin päivän päästä...

Käyttöliittymä kuvien generointiin omalle havaintopaikalle on sitä vaille valmis että saan lisäoikeuksia php:lle ursan palvelimella. Ehkä sekin tulee kohta.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.10.2012, 02:36:17
Jännä muuten ettei kukaan ole vielä ihmetellyt noita nyppylöitä käyrissä heti horisontin alapuolella.  Kuka arvaa?

Miksi nyppylät ovat horisontin alapuolella, onko laskussa etumerkkivirhe?  Aurinko- ja kuukäyrien on kuitenkin ilmeisesti tarkoitus kuvastaa ko. kappaleiden korkeutta horisontista. 

Negatiivisilla korkeuksilla kuvajaista nostavaa ilmamassaa on tarjolla vielä enemmän. Horisontin kohdallahan vaikutus on noin puoli astetta, eli ei vielä erotu tuossa paksussa käyrässä.

Etumerkkivirheille ei ole paljon tilaa, korkeus "lasketaan" pyephemillä sanomalla s = ephem.Sun(komakallio).alt

Ok, kuulostaa tolkulliselta.  Tosin horisontin alapuolella olevan refraktoituneen auringon ja kuun piirtäminen näkyviin vaikuttaa hiukan akateemiselta. Kun eivät näy, niin eivät näy, ja hyvä niin

No, näinhän se vähän on. Refraktiokorjaus tarvitaan kuitenkin tarkkojen nousu- ja laskuaikojen laskemiseen. Mietin kyllä että tuon sinikäyrän voisi piirtää ilman korjausta (menee helposti sanomalla komakallio.pressure = 0) mutta haluan silti että nuo nykyhetkeä esittävät kuu- ja aurinkopallukat ilmaisevat oikean näennäisen korkeuden. Se johtaisi sitten siihen että heti laskun jälkeen tuossa horisontin tuntumassa ne lilluisivat vähän käyrää ylempänä. Ehkäpä se ei olisi niin kamala riesa, mutta onhan tuo nyppylä hauska kuriositeetti.

Nuo taivasta esittävät taustavärit on muuten laskettu ilman refraktiota, niihin tuo nyppylä olisi tehnyt ikävän portaan väriliukuun.

Tuohon refraktioon liittyen huomasin että Stellariumin uusimmassa versiossa on näköjään mallinnettu ilmakehän vaikutus aika hyvin. Painamalla G:tä saa maapallon hävitettyä ja pääsee tutkimaan miten kummallisesti aurinko venyisi jos voisimme nähdä horisontin alle.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.11.2012, 16:33:40
Tuohon refraktioon liittyen huomasin että Stellariumin uusimmassa versiossa on näköjään mallinnettu ilmakehän vaikutus aika hyvin. Painamalla G:tä saa maapallon hävitettyä ja pääsee tutkimaan miten kummallisesti aurinko venyisi jos voisimme nähdä horisontin alle.

Niinhän sitä välillä hämmästyy kun näkee minkä muotoisia taivaankappaleita Stellariumilla näkee, ainakin silloin kun kohde on lähellä horisonttia. Kyllä Stellarium osaa sitten upeasti mallintaa taivaan, niin kuin näkisimme sen oikeasti.

ML

Kysymystä tästä pimeän ajasta suhteessa auringon sijaintiin:

Raaka kuvissani pimeä näkyy olevan seuraavalla ajanjaksolla:
00:00 - 5:30

Mutta kuitenkin "astronominen pimeän" (eli aurinko alle 18 asteen) ajanjakso on 20:48 - 4:08 (15.maaliskuuta)

Tässä on selvä heitto aamun puolelle?