Avaruus.fi - keskustelualue

Laitellaanpas tännekkin hieman uutta projektia. Noin vuosi sitten aloin suunnittelemaan 150mm f/5 matkaputkea pääosin 3D tulostettuun runkoon. Se valmistuikin ja osoittautui oikein hyväksi havaintovälineeksi, ennen kaikkea se on nopeasti purettavissa ilman työkaluja niin että etu ja takapäät irtoavat omiksi osikseen jolloin jäljelle jäävät alumiinisauvat voidaan irroittaa. Putken saa silloin varsin kompaktisti sopimaan vaikkapa matkalaukkuun ulkomaan havaintoretkiä ajatellen.

Putkeen tuli tehtyä myös pääosin 3D tulostettu helikaalinen Crayford tarkennin. Siinä ei ole lainkaan välystä, eikä kierteitä. Toimintaperiaate pyörii (pun intended) kallistettujen laakerien ympärillä jolloin ne kuljettavat tarkentimen putkea ikään kuin kierre, mutta sileää pintaa pitkin. Tuntuu toimivan erittäin hyvin, sillä painavatkin okulaarit menevät tässä ihan hyvin. Ääriesimerkkinä 31mm T5 Nagler, joka painaa pari grammaa vaille kilon.



Mitäs sitten tehdään, kun on tehty yksi putki? No toinen tietenkin. Tulostelin hiljattain kaverin ensimmäiselle ja muutamia välipalikoita lukuunottamatta rakenne on täysin sama kuin yksittäisessäkin putkessa. Näistä sai kolmijalalle sopivan binoskoopin viriteltyä ja ensitestien perusteella vaikuttaisi siltä että kahdella silmällä katsominen on aivan äärettömän mukavaa touhua. Valokimppu on käännetty 90 asteen kulmapeileillä takaisin putken osoitussuuntaa kohti ja koska kolmijalan keskitolpan pituutta on mahdollista säätää portaattomasti, katseluasentokin saadaan vaivatta optimaaliseksi. Etsimenä toimii heikkotehoinen laserosoitin jolla kohteiden hakeminen on vaivatonta tällaisessa laajan kentän putkessa.

Okulaarit ovat 32mm plosslit, mallia halvinta mitä Ali setä möi, toistaiseksi. F/5 aukkosuhteella koma ei ole kauhean pahaa vielä, joten kuvanlaatukin on välttävä ilman komakorjaimia. Lähtöpupilliksi tulee 6.4mm ja kentän kooksi 2.4 astetta.
Sähköt ovat vielä hieman kesken, apupeilien lämmitys on jo valmis, mutta okulaarien sekä tertiaaripeilien lämmitys on vielä työn alla. Putkien keskellä on kuitenkin jo 12 voltin taikalaatikko mistä jakaa virtaa näppärästi eri paikkoihin.

You cannot view this attachment.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 05.09.2026, 19:00:13Ajatteli seeingiä absoluuttisesti. Kun otetaan kuva pikkulinnusta oksalla ja sen vieressä on kimalainen, niin seeing verottaa enemmän kimalaista kuin peipposta. Eli mitä pitempi polttoväli, sitä kovemmin sama seeing verottaa.

Kun kuvataan peipponen 500mm polttovälillä ja kimalainen 2500mm polttovälillä, kohteet on suunnilleen saman kokoisia, kuitenkin peipposta seeing verottaa vähemmän.

Joo, näin se menee, polttovälin kasvatus suurentaa seeingin vaikutuksen enemmän näkyviin. Tietysti myös optiikan virheiden vaikutuksen. Lisäksi se himmentää kuvaa, jolloin valotusaikaa pitää kasvattaa ja seeing ehtii tuhertaa enemmän. Sitten jos suurentaa lisäksi optiikan halkaisijaa, kuva kyllä kirkastuu takaisin entiselleen, mutta isompi optiikka kattaa isomman pinta-alan seeingin vaikutusta myös.

Mutta kun otetaan enemmän ruutuja ja käytetään niistä pienempi prosentti pinottaessa, päästään takaisinpäin parempaan. Lisäksi nykyiset pinoamisohjelmat hajottavat jokaisen ruudun/osakuvan pieniin osasiin ja valitsevat jokaiselle osaselle koko sarjasta oman parhaan osajoukon. Eli tuolle Kimalaiselle vasemmalle takajalalle haetaan itsenäisesti parhaat jalkakuvat koko kuvasarjasta ja pinotaan niistä tarkempi jalka. Ja tuntosarvelle on sitten oma osajoukkonsa jne. Ja kamerat herkistyy, jolloin valotusajat lyhenevät jne...

Ajatteli seeingiä absoluuttisesti. Kun otetaan kuva pikkulinnusta oksalla ja sen vieressä on kimalainen, niin seeing verottaa enemmän kimalaista kuin peipposta. Eli mitä pitempi polttoväli, sitä kovemmin sama seeing verottaa.

Kun kuvataan peipponen 500mm polttovälillä ja kimalainen 2500mm polttovälillä, kohteet on suunnilleen saman kokoisia, kuitenkin peipposta seeing verottaa vähemmän.

Ja vielä Tyko.

Linkki täysikokoiseen lähikuvaan
Linkki täysikokoiseen laajakuvaan

Tästä vielä laajempi näkymä, jossa noita etelän vuosiakin. Näkee, että kun koko kennolla kuvaa ja ruutuja tulee vähemmän, laatukin vähän heti laskee. Iso putki tarvitsee enemmän ruutuja joista valita.

Linkki täysikokoiseen

Alppilaakso hiukan harvinaisemmassa valaistuskulmassa.

Linkki täysikokoiseen

Kelissä on vielä kaksi napsua paranemisen varaa. Siihen nähden aika ihmeellistä.

Hiukan laajempi näkymä alueeseen

Linkki täysikokoiseen

Lainaus käyttäjältä: Markku Forsman - 05.02.2026, 14:20:22Kiitos viestistäsi Paula.

Tarkoitus minulla tosiaan on pinota digikameralla otettuja kuvia. Latasin ja asensin tuon Affinity Photo ohjelman. Näyttää varsin monipuoliselta, löytyisiköhän mistään suomenkielistä apua miten tuolla ohjelmalla kuvia pinotaan ja käsitellään.

Terveisin, Markku

Olen suomenkielisiä ohjeita joskus etsinyt itsekin, mutta eipä näytä kyllä löytyvän. Moneen Affinityn ominaisuuteen on tosin YouTubessa videoita, joissa näytetään, miten mikin tehdään. Kuukuvien pinoamista siellä ei tainnut olla.

Tässä oma Saturnus 3.9.2026 klo 0.30. Huomattavasti kivempaa jälkeä sain kuin mitä tässä aiempina vuosina, korkeus tekee ihmeitä. Kuvattu Skymax 127:lla eli Maksutov 127/1500 mm.

Lainaus käyttäjältä: aloittelija 123 - 05.09.2026, 01:40:11Tuli myös mieleen kysymys tai ajatus ehkä täysin tyhmä. Mutta voiko olla mahdollista että  noin yleisesti osaa optiikan ongelmista laitettaisiin seeingin syyksi. Ku tuntuu että ei tuo 600 putki ehkä niin hirveästi seeingistä tunnu kärsivän.

Hyvin helposti näin voi käydä. Huono optiikka tuntuu moninkertaistavan huonon seeingin vaikutuksen. Itselläni huonoilla optiikoilla sitä hyvää seeingiä ei oikein koskaan tullut ja toisinpäin mitä parempi optiikka, sitä useammin ja parempi seeing tuntuu olevan! Ja nyt kun yhä vahvemmin tuntuu, että tämä 600:n optiikka on nyt (ehkä apupeiliä vaille) kunnossa, joka kelillä alkoi jo kuvaakin syntyä.

Ja tosiaan ei tässä nyt yhtään sellainen olo tule, että 600:nen olisi seeingin takia useimmiten turha saatika käyttökelvoton Suomen keleissä. Päinvastoin, paremmin tämä nyt tuntuu pureutuvan seeingin läpi kuin pienempi putki.