Avaruus.fi - keskustelualue

Ensivalo peili-iteraatiolle #6 huonoissa olosuhteissa tänään. Ukkos/kuurosadealue peitti suurimman osan taivasta, mutta puoli yhdeksän jälkeen hetken länsitaivaalla Kuu pilkotti pilvien läpi/takaa. Kuu ehti jo melko matalalle ja päivätaivaalla oltiin, mutta pakkohan se oli saada kokeilla. Janssen sai kunnian. Ei mikään kaunokki, mutta... mutta... olen löytävinäni kuvasta pieniä kraattereita, joita en ennen ole saanut kuvattua. Olen toiveikas parempaa tilaisuutta odotellessa. Ja kun saisi vielä sen apupeilinkin.

Joka tapauksessa pilvisen päivätaivaan kuvaksi ihan hyvä.
Isompi kuva linkin takana: Janssen

Jees, rupesin vain tuolla laskurisivuilla hämmästelemään, miten kuu mahtuu 12,5 mm Morpheuksen näkökenttään reilusti paremmin kuin 18 mm Classic Ortholla. AFOV on tietysti täysin eri luokkaa. Kun tuon 18 mm Orthon field stop on myös 16,8 mm, kuten Morpheuksella, niin vähän sillä mietin, olisiko Morpheus kenties tässä kohtaa käyttökelpoisempi, kun valoa ei kuitenkaan tule kenttälinssin täydeltä...

https://astronomy.tools/calculators/field_of_view/

Tuollainen laajakulma olisi ehkä sikäli hyvä lisä sortimentissa, että joku tottumattomampikin katselija saattaisi nähdä ohi kiitävästä planeetasta edes vilauksen. Ainoa "laajakulma" minulla on Teknofokukselta joskus vuosituhannen taitteessa ostettu merkitön 32 mm Plössl, jonka fokus löytyy 8" f/6-putkella niin paljon 10 mm Eudiascopicia ja 12,5 mm Genuine Orthoa ylempää, ettei se varmasti tule tarkentumaan f/10-putken kierrefokuserilla ilman jatkoputkea.

Henk.koht. olen kohtalaisen paatunut hankaliin silmäväleihin, joten omalta osalta ehkä enemmänkin kiinnostaisi tietää, onko Morpheuksen kahdeksanlinssinen rakenne ortoskooppia vastaava kontrastin suhteen. Mahdollisesti ei ihan. Minulla tosin on kummassakin silmässä noin -1 dioptria (ax 180) astigmatismia, mutta f/6-putkella ja 12,5 mm B.G.O:lla (2x Barlowilla tai ilman) en tänäkään keväänä kyennyt vielä näkemään Jupiterin terävyydessä eroa, oli lasit tai ei. Luultavasti lähtöpupilli on jo niin pieni, ettei hajataitto juuri näy kuvassa.

En ole vielä tilannut apupeiliä, sen paremmin kuin tarkennuslaitettakaan. Arviosi 130 mm matkasta apupeililtä kuvatasoon on varmasti hyvin lähellä oikeaa. Pikkupäässä valinnanvaraa apupeilien suhteen ei juuri ole. Esim. Teleskop-Expressillä pienimmät pikkuakselit ovat 20 ja 28 mm. Ymmärrän, että jos meinaa tehdä "erikoisputken", on silloin oltava valmis tinkimään putken muista ominaisuuksista. Siispä olen ajatellut 20 mm pikkuakselia. TS-apupeilien laadusta ei ole mitään tietoa, joten hankinta on luultavasti tuurinkauppaa (kuten oma pääpeilin hiontakin). Oikein pieni peili saattaisi ehkä olla hyväkin...

Myyn vähän käytetyn WO RedCat51 v2.5:n, hp. 600e.

Lisätiedot: https://www.tori.fi/41811512

Suunniteltua täysin valaistua kuvatasoa laajemmalla okulaarilla katsellessa alkaa vinjetointi näkyä, eli reunat ovat tummemmat kuin keskusta. Pimeää taivasta katsoessa efektiä ei varmaan erota, päivä/hämärätaivaalla kuitenkin helposti. Kuuta kun katselee niin valoa varmaan riittää reilusti pitkälle sivulle asti, mutta erotuskyky ei tietenkään siellä osassa kuvaa ole kummoinen, kun valoa keräävä apertuuri on yhä pienempi palanen koko peilistä.

Minkä kokoinen apupeili olikaan tulossa? Pelkän planeetan keskellä kuvaa näyttäisi valaisevan kokonaan vain 20 mm kokoinen peili, jos kuvatason saa melko lähelle (laskin 130 mm akselista). Näin hitaalla aukkosuhteella ja matalalla tarkentimella jo 30mm peili antaa täysin valaistua peräti 12 mm. Sen kokoisella peilillä tuon Morpheuksen kuvan reunalla vinjetointi on alle 0.1 magnitudia.

Tuohon syliputkeen on tulossa täysin customi runko joten tarkennin on helppo järjestää ihan siihen kohtaan kun haluaa. Luultavasti jokin yhdistelmä 3D-printtejä ja alumiinikeppejä. Toinen vaihtoehto on että 114 mm version tekisin esim. tuon Bresserin putken peltirunkoon, jota lienee helppo vähän taivutella osumaan noihin Antareksen kiinnitysreikiin samalla kun laajentaa sitä valmista reikää 1.25 tuumasta 2 tuumaan.

Olen vielä kahden vaiheilla lähdenkö tekemään tuota 114 vai 130mm peilille. Jälkimmäinen löytyy jo valmiina, ensimmäisen kokoisia olen löytänyt paraboloidina vasta 450mm polttovälillä, mikä tekee 30mm houdinilla vähän liian isoa lähtöpupillia. Tuo 130mm on f/5 joka sopisi paremmin. Tämä on tarkoitus saada testiin Espanjan pimennysreissulle elokuussa joten kohta on jo vähän kiire.

Mun kaavailemassani minimisuurennuksen RFT-putkessa ei edes kauheasti haittaa jos okulaari vähän törröttää pääpeilin edessä. Jos noin matalalla järjestelyllä selviää pienemmällä pääpeilillä, voi olla ettei siinä ota edes apertuurin pinta-alassa yhtään takkiin. Planeettaputkessa ei tietysti kannata tuollaista diffraktion tärvelemistä harkita.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 12.04.2026, 19:18:33Omassa tulevassa 114mm syliputkessa tilanne on päinvastainen, kun tarkoitus on valaista 30mm Houdinin näkökenttä melkein kokonaan, ja kaksituumaisten okulaarien valaisu vaatii apupeilin joka 114mm pääpeilillä lähentelee jo järjettömyyden rajoja. Tilailin taannoin tuohon tarkoitukseen tällaisen fokuserin, joka vaikuttaa hyvin miellyttävästi toimivalta: https://www.teleskop-express.de/en/telescope-accessories-5/focusers-adapters-motorfocus-296/focusers-and-micro-transmission-92/antares-low-profile-2-helical-focuser-height-only-20-mm-779

Tuo Antareksen tarkennin näyttää asialliselta pelitä. Laitos lienee tukevampi kuin HC-1, jota muutamat jenkit ovat kuvailleet hempuliksi raskailla hyötykuormilla. Ainakin runko-osan kiinnityspinta on laajempi. Toki pikkiriikkinen ortoskooppi pysyy paikoillaan vaikka vessapaperirullassa, mutta kuitenkin. Toisaalta olisi mielenkiintoista joskus kokeilla näkymiä myös laajakulmaisemmalla okulaarilla, esim. 12,5 mm Morpheuksella, mikäli ko. okulaarin ominaisuudet eivät mene hukkaan planeettaputken pienen kuvatason ollessa kyseessä. Tämän okulaarin field stop on halkaisijaltaan 16,8 mm. En ihan hahmota, ovatko okulaarin kuvakentän reunat silloin hämärät, kun putken kuvatason koko on reilusti kenttälinssiä pienempi?

Kuinka ajattelit järjestää Antareksen kiinnityksen noin pieneen putkeen? Jos pinta on suora, ongelmaa ei ole. Minulla hankaluutena on pyöreä putki, jonka ulkohalkaisija on 200 mm ja seinämävahvuus 1,5 mm. Toki putken kyljen voisi leikata auki. Jos asennuksen vetäisi oikein hoikaksi, voisi koko paketin asentaa putken sisäpuolelle...on vaan siinä ja siinä, tuleeko jo pääpeilin eteen. 

Miten minä ne sain toimimaan:

Ensin käy hakemassa talteen johonkin bitlocker security key microsoft tililtäsi
https://aka.ms/myrecoverykey
Älä yritä edetä ilman tuota koodia jossain tallessa koneen ulkopuolella!

Sitten buuttaa koneesi ja mene biosiin, extended, security, vaihda secure boot tilaan disabled, ok, tallenna ja ulos.

Nyt kone jatkaa buuttausta ja kysyy jossain vaiheessa tuota bitlockerin pitkää numerosarjaa, muuten ei pääse eteenpäin.

Kone käynnistyy testitilassa. Nyt hae koneelta powershell app, käynnistä se administrator tilassa ja anna komentoriville seuraavat käskyt ja enteriä kummankin perään:

bcdedit /set testsigning on
bcdedit /set nointegritychecks on
Huomaa välilyönnit.
Kamera kiinni. Jos ei heti lähde pelittämään, asenna ajurit vielä kerran ja buuttia päälle, niin sitten pitäisi pelittää. Kone jää testitilaan.

Huom. Omalla vastuulla. Suosittelen odottamaan uusia ajureita.
Huom2. Pidä se bitlocker koodi tallessa, sitä tarvitaan myös kun kone palautetaan aikanaan testitilasta takaisin normaaliin.

Perustin uuden aiheen kun arvelen tästä tulevan vielä runsaasti keskustelua.

Vielä ei kai ole julkaistu uusia toimivia ajureita. Miten ne saa sitten asennettua kun kameraa ei saa kytkettyä Windows-koneeseen? Auttaako windowsin päivityksen peruutus, jos korjaukset valmistuu ennen seuraavia päivityksiä. Linux Mint on myös käytössä.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 20.05.2026, 11:47:42Mikäs tässä on niinkuin tuo mekanismi mikä muuttaa 1/10 interferometrimittauksen 1/100 foucaultiksi?

Mutta, ei varmaan tosiaan ole huono.

Olisikohan kyse tästä: A.o kuvassa on sinisellä ennen hiontaa ja mustalla hionnan jälkeen peilin eri diagonaaliprofiilit 5% smoothingilla. Jokainen viiva siis periaatteessa vastaa yksittäistä foucault mittausta tietyn akselin suuntaan. Jos tuolta ottaa yhden mustan viivan, jonkin sopivan, ehkä tekee jonkin muunnoksen vielä, siihen ehkä figurexp saa sovitettua tuon aiemman näkymän siitä. Sehän jotenkin sovittaa joka kerta optimaalisimman paraabelin tuloksiin.
 


Ja kun ennen hiontaa peili oli hyvin astigmaattinen, yksittäinen sininen viiva saattaa vasemmalla alkaa kaavion yläreunasta ja päättyä toisella puoella alareunaan ja päinvastoin. Tällöin yksittäinen viiva antaa vieläpä paremman tuloksen kuin silloin kun niitä vielä verrataan toisiinsa.

No, eilen kamera-ajurit, tänään pilvet, mitähän se huomenna keksii?

Kuvastaa siis sitä, että yksittäinen tai yksittäiset erilliset foucault mittaukset harvalla zone-jaolla antavat paremman kuvan peilistä, kuin mitä se oikeasti on, kun saadaan mitattua pinta 3D:nä isolla resoluutiolla.

ZWO foorumilla joku kollega oli löytänyt workaroundin ja pitkällisen touhuamisen jälkeen sain windowsin muutettua johonkin ihme testitilaan ja siellä ajettua muutaman komennon ja nyt kamerat toistaiseksi toimivat tässä testitilassa. ZWO pitää radiohiljaisuutta, toivottavasti oikea fixikin kohta tulee. No, nyt kun kamerat jälleen toimivat, on tietysti pilvistä...

Tätä jatkojännäriä on seurattu monta vuotta, toivotaan että nyt saat sellaisen optiikan joka vastaa tarkoitusta.