Avaruus.fi - keskustelualue

Sivun ylläpitäjälle vaan alasottovaatimusta, ja jos siihen ei reagoida niin sitten laskua perään.

Näyttää sivulla olevan myös Siriuksen ja TaUrsan kameroita.
Ja näköjään maksaa pitää vain jos haluaa katsoa noita 'privaattikameroita'.
Mutta silti ehkä hieman epäeettistä.

Nopea Google Ai tsekkaus mitä lakeja tässä rikotaan: Jos ulkopuolinen sivusto, kuten Aurorawebcams, käyttää luvatta toisen osapuolen (tässä tapauksessa Porin Karhunvartijat ry:n Ulvilan tähtitornilla) ylläpitämien kameroiden live-videostriimiä (feedejä) ja tekee sillä kaupallista tulosta, kyseessä on useiden Suomen lakien ja oikeusperiaatteiden rikkominen. [1] (https://karhunvartijat.fi/tahtitorni/)
Tällaisessa luvattomassa "kuvalainauksessa" ja kaupallisessa hyödyntämisessä rikotaan todennäköisesti seuraavia lakeja:

1. Tekijänoikeuslaki (404/1961)

Tekijänoikeuslaki suojaa sekä perinteisiä teoksia että niin sanottuja lähioikeuksia. Vaikka live-kameran automaattinen taivasnäkymä ei aina ylittäisi varsinaista "teoskynnystä" (eli se ei ole itsessään taiteellinen teos), laki suojaa silti kamerakuvan tuottajaa.
• Valokuvasuoja (49 a §): Kameran välittämä kuva tai videon yksittäiset ruudut kuuluvat tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaisen valokuvasuojan piiriin. Oikeus valokuvaan (tai videokuvaan) kuuluu sen ottajalle eli kameran omistajalle/järjestelmän pystyttäjälle. Luvaton julkaisu ja yleisölle välittäminen rikkoo tätä oikeutta.
• Luettelot ja tietokannat (49 §): Jos kyseessä on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, datavirta tai kerätty kameroiden kokonaisuus, sitä voidaan tietyissä tilanteissa pitää suojattuna tietokantana, jonka luvaton hyödyntäminen ja osien kopiointi kaupalliseen tarkoitukseen on kielletty.

2. Laki sopimattomasta menetelmästä elinkeinotoiminnassa (1061/1978)

Tämä laki (niin sanottu SopMen-laki) kieltää hyvän liiketavan vastaisen tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan tai toimijan kannalta sopimattoman menettelyn.
• Toisen työn tulosten luvaton hyödyntäminen (orjallinen jäljittely ja parasiittinen hyödyntäminen): Sivusto säästää omia kustannuksiaan ja "ratsastaa" toisen tekemillä investoinneilla (kamerat, palvelimet, sähköt, huolto) keräten itselleen mainostuloja tai maksullisia tilauksia. Tätä pidetään oikeuskäytännössä hyvän liiketavan vastaisena ilmaisena hyödyntämisenä (ns. free riding), johon voidaan puuttua markkinaoikeudessa.

3. Rikoslaki (39/1889)

Tietyissä tilanteissa digitaalisen striimin luvaton kaappaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön, varsinkin jos striimin tekninen suojaus ohitetaan tai data otetaan luvatta käyttöön.
• Tekijänoikeusrikkomus tai tekijänoikeusrikos (Rikoslaki 49 luku): Jos suojattua materiaalia käytetään ansiotarkoituksessa ja se aiheuttaa huomattavaa haittaa tai vahinkoa, kyseessä voi olla rikoslailla rangaistava teko.
• Tietomurto tai tietojärjestelmän häirintä (Rikoslaki 38 luku): Jos videostriimi ei ole ollut täysin julkisesti vapaasti upotettavissa, vaan sen osoite on hankittu "kaapimalla" (scraping), hakkeroimalla tai suojauksia kiertämällä, kyseeseen voi tulla tietomurto.

4. Sopimusrikkomukset ja yleinen vahingonkorvausoikeus

• Käyttöehtojen rikkominen: Jos kameran striimiä tarjoavalla yhdistyksellä tai palveluntarjoajalla on sivuillaan käyttöehdot, jotka kieltävät materiaalin kaupallisen käytön ja edelleenjakelun, kyseessä on sopimusrikkomus.
• Vahingonkorvausvelvollisuus: Luvattomasta käytöstä ja sillä tehdystä taloudellisesta hyödystä voidaan vaatia vahingonkorvausta sekä tekijänoikeuslain perusteella "kohtuullista hyvitystä" siitä, mitä feedin laillinen lisensiointi olisi maksanut.

Mitä asialle voi tehdä?

Jos kyseessä on selkeä väärinkäytös, striimin omistaja (esim. Porin Karhunvartijat ry) voi:
1. Estää teknisesti kyseisen sivuston IP-osoitteet tai muuttaa striimin URL-osoitetta siten, että luvaton upotus rikkoutuu.
2. Lähettää sivustolle ja sen palveluntarjoajalle virallisen DMCA-alasottopyynnön (Copyright Take-Down Notice) tai eurooppalaisen vastineen luvattoman materiaalin poistamiseksi.
3. Pyytää juridista apua (esimerkiksi Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksesta (TTVK)) asian viemiseksi eteenpäin.

Moi
Tässä PKVn sivulle eräs käyttäjä ilmoitti, että aurorawebcams käyttää PKVn kameroita maksua vastaan sivustollaan. Kannattanee käydä tarkastamassa sivustoa, joka käyttää rahallisiin tarkoituksiinsa ilmaiseksi tarjottuja kamerafeedejä.

https://www.aurorawebcams.com/
arcticroadtrips@gmail.com
On ilmeisesti heistä vastaavan tahon sähköpostiosoite.

Mihin kysymykseen et ole saanut vastausta?

Tosi on että keskustelu on hiljentynyt, mutta oma kokemus on että jos kysymyksiä esitetään niin kyllä niihin yleensä joku vastaa. Itsekin olen koittanut vastailla jos vain osaan.

On harmillista, että tämä foorumi on hiljentynyt keskustelujen osalta. Myynti-palsta kuitenkin toimii. Cloudy Nights on hyvä ryhmä. Keskustelu on aktiivista ja kysymyksiin vastataan toisin kuin tällä foorumilla. Laitekohtaiset ryhmät Facebookissa toimivat myös aktiivisesti. Pitäisikö täällä aktivoitua ja käynnistää keskustelut uudestaan ? Itse olen yrittänyt, mutta mitään vastauksia ei tunnu koskaan saavan.

Varmaan Roverit on high end kiikareita ja hinta on käsittämättömän halpa. Ajattelen mikä mahdollistaa sen, kuinka paljon työtunteja se vaatii. Idän jättiläiset kun askeltaa niin kohta kaikki tehdään idässä ja länsi ostaa lainarahalla tuotteet sieltä. Omat tehtaat joudutaan sulkemaan jos vapaakauppa on voimassa. Maailma muuttuu rytinällä. Kauhuskenaario olisi jos työttömyys nousisi 50%:in. 

Tarjolla olisi Teleskop Servicen TSL50-AG -setti:

https://www.teleskop-express.de/en/astrophotography-and-photography-15/everything-for-guiding-66/ts-optics-guiding-set-50-mm-guide-scope-and-asi120mm-mini-guiding-camera-10291

Polttoväli tosin vain 180 mm ja objektiivi 50 mm, kamerassa 3.75 um pikselit (ASI120MM mini).

Toiminut hyvin, kunto uutta vastaava. Noudettavissa Espoosta.

Joka paikassa toistuu väite, että ledien ansiosta valaiseminen on halvempaa kuin koskaan. Kuulemma LED-lamppujen hankintahinta on halpa ja hyötysuhdekin parempi kuin aikaisemmilla valaisutekniikoilla. Ikinä näitä väitteitä ei kuitenkaan perustella tai todisteta mitenkään, vaan ne vain esitetään ikään kuin kyse olisi jostain itsestäänselvyyksistä.

Jos kuitenkin tekee ihan oikea vertailua ja katsoo valaisuhyötysuhdetta ihan raakojen lumenien osalta, niin siinä elohopealoisteputket yleensä yltävät hieman alle 100 lm/W hyötysuhteisiin, kun taas suurpainenatriumlamppujen hyötysuhde voi olla 150 lm/W ja pienpainenatriumlampuilla sitäkin parempi.

Ledit ovat hyötysuhteeltaan enimmäkseen samalla tasolla elohopealoisteputkien kanssa. Jotkut kalliimmat mallit ovat valmistajansa ilmoittaman perustella jopa suurpainenatriumlamppujen tasolla, mutta se lienee vain uuden lampun hyötysuhde. Ledit kuitenkin käyttötuntien kertymisen myötä himmenevät ja menettävät hyötysuhdettaan aika nopeasti, mitä ei kaasupurkauslampuilla tapahdu samassa määrin. Sekä ledit että elohopealoisteputket kärsivät hyötysuhteen huononemisesta keltaisempaa valoa tavoitellessa, koska paksumpi fosforikerros muuntaa suuremman osuuden valosta lämmöksi. Varmaan juuri siitä syystä ledit ovat niin usein niin häikäisevän sinisiä.

Hankintahinnaltansa taas ledit ovat selvästi kalliimpia johtuen lamppujen korkeammasta integraatioasteesta. Siinä missä esim. kodin loisteputkitoimiseen keittiövalaisimeen vaihdellaan vain parin euron hintaisia putkia ja sytyttimiä ja niidenkin vaihtoväli on vuosia, niin uusien ledilamppujen tapauksessa se valoelementti on yleensä kiinteä osa itse valaisinta ja sen hajotessa pitää vaihtaa koko valaisin.

Tuo ledien korkea integraatioaste itse valaisimeen aiheuttaa valtavan lisäkustannuksen varsinkin katuvalaistuksessa. Kun ennen pimentyneisiin katuvalaisimiin vaihdettiin pelkästään se halpa natikka itse virransyöttökomponenttien säilyessä samoina, niin LED-katuvalojen tapauksessa pimentyneeseen katuvalaisimeen vaihdetaan koko lyhty. Ympäristönkin kannalta se on huono asia, kaasupurkauslamput kun ovat helposti kierrätettävissä ja niiden materiaalien kierrätys onnistuu yksinkertaisesti erottelemalla ne mekaanisesti toisistaan. LED-valaisimista taas tulee jokaisesta suurehko määrä hankalasti kierrätettävää elektroniikkajätettä.

Kaiken järjen mukaan ledien valontuoton ja sähkönkulutuksen suhde on siis joko sama tai huonompi kuin edeltäneillä valaisutekniikoilla. Hankintahinnaltaan ledit ovat kuitenkin kalliimpia, ja sen lisäksi se hankintahinta vielä tuppaa kertautumaan lamppujen hajotessa. Ja tässä vertailussa en edes ottanut huomioon funktionaalista hyötysuhdetta, joka ilman muuta ulkovalaistuksessa on natriumlampuilla parempi, koska niiden tuottaman valon aallonpituus sattuu juuri keskelle punaisten tappisolujen herkkyysaluetta ja siksi huomattavasti pienempi määrä niiden tuottamaa valoa riittää hyvään näkemiseen verrattuna vaikka siihen, kuinka paljon lumeneita pitää saada noista nykymuodin mukaisista sinertävistä ledeistä nähdäkseen yhtä hyvin. LED-valot myös häikäisevät sinisyytensä ja valonlähteensä pistemäisyyden takia, mikä heikentää funktionaalista hyötysuhdetta vielä lisää.

Jos otetaan sähkön hinta huomioon, niin valosaasteen tuottaminen oli itse asiassa huomattavasti halvempaa ennen LED-valojen yleistymistä. Hyötysuhteeltaan LED-valot yltävät korkeintaan natriumlamppujen tasolle, mutta suurpainenatriumlamppujen kulta-aikana sähkö oli paljon halvempaa kuin nyt. Jostain syystä siitä huolimatta LED-valoja on nyt alettu varsinkin katuvalaistuksen muodossa levittämään kaikkialle, myös paikkoihin joissa ei ole aikaisemmin ollut minkäänlaista ulkovalaistusta. Tuotetun valon hintalapulla ei näytä olevan mitään merkitystä, vaan valoja pidetään joka tapauksessa päällä lähes ympärivuorokautisesti, vaikka sellaista ei nähty natriumlamppujen aikana tarpeelliseksi. Minusta kyse vaikuttaa olevan jonkinlaisesta joukkopsykoosista.

Asiaa sotkee entisestään se, että suurpainenatriumkatulamppuja on yleensä korvattu pienitehoisemmilla LED-valoilla, joista siis tulee tietysti myös vähemmän valoa, koska hyötysuhde molemmilla valaisutekniikoilla on kuitenkin hyvin pitkälti sama. Siksi totuudenmukaista vertailudataa "säästöstä" tai sen puutteesta voi olla hankalaa saada. Uskon, että paljon parempaankin säästöön olisi päästy ihan vain vaihtamalla ne suurpainenatriumlamput pienempitehoisiin suurpainenatriumlamppuihin, ja tällöin valaisinten funktionaalinenkaan hyötysuhde ei olisi huonontunut niin radikaalisti, tai välttämättä ollenkaan.

Olen päässyt muutamaan otteeseen kokeilemaan itse noita SRBC-kiikareita.

Kyllä ne vain ovat juurikin niin hyvät, kuin mitä Lauri artikkelissaan kirjoitti. Erityisesti noiden laaja näennäinen näkökenttä on todella miellyttävä.

Voin suositella lämpimästi