Avaruus.fi - keskustelualue

Laitetaanpa tälle oma ketju. Tarkoitus siis rakennella Foucault mittalaite ja mitata sillä ensisijassa tuo 600mm peili, mutta jos homma toimii, niin kiinnostaa kyllä tuon 400:n peilinkin muoto. En kuitenkaan rakenna perinteistä mittapenkkiä, vaan aion mitata peilit paikallaan putkessa omassa peilinpitimessään. Katsotaan mitä tapahtuu.

Aineksiksi on kasa erilaisia lineaarijohteita ja -laakereita, trapetsiruuveja, mikrometriruuveja sekä alumiinia rungoksi. Noista digiscoping-adaptereista ajattelin värkätä säädettävän kamerajalan. Veitsenterät löytyy. Ledit unohtuivat kuvasta pois, niitä on kirkkaita valkoisia 3mm ja 5mm koossa, nykyään niistäkin löytyi sisäänrakennetulla etuvastuksella olevat versiot.


(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/IMG_2763.jpg?img=full)

Onko Grieren mittaus kanssa Foucault? Ainakin raportissa mainittiin 'knife'.

Joo kyllä se vaikuttaisi olevan. Raportissa lukee myös, että "light source is moving", eli olisi vastaavan kaltainen raoton liikkuvalla valolla oleva testeri kuin mitä olen rakentamassa. Oletan, että raportissa olevat mittaussäteet vastaavat jotain tunnettua mittausmaskia, jolloinka teen vastaavan maskin omaan mittaukseeni. Toki ajattelin myös kokeilla analyysisoftaa, johon vaan syötetään ilman maskia otetut valokuvat yhdessä etäisyys/siirtymätiedon kanssa ja tekee sitten analyysin siitä.

Aloittelin ensimmäisen osan koneistuksen tänään. Tuon aukon reunalle tulee veitset ja siitä sitten tiirataan läpi kameralla. Levy liikkuu kiskoilla Y-akselilla.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/IMG_2790.jpg?img=full)

Hetken taas ehdin tätäkin nakerrella eteenpäin

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/IMG_2801.jpg?img=full)

Mielenkiintoinen laite, en vaan tiedä sen toimintaperiaatetta siis miksi kuvan toinen puoli on kirkas ja toinen musta.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.01.2025, 23:29:16Mielenkiintoinen laite, en vaan tiedä sen toimintaperiaatetta siis miksi kuvan toinen puoli on kirkas ja toinen musta.

Tuolla esim. kuvia, joista pääsee jyvälle.

https://stellafane.org/tm/atm/test/understanding.html (https://stellafane.org/tm/atm/test/understanding.html)

Kun valokimppu leikataan terällä ennen tai jälkeen fokuksen puoliksi, näyttää peilikin puoliksi mustalta. Jos leikataan tarkasti fokuksesta, kaikki katkeaa kerralla ja menee tasaisesti harmaan kautta mustaksi koko peili. Tämä olisi siis pallopeilillä. Kun kyseessä onkin paraboloidi, eri säteeltä tulevat valot fokusoituvat eri etäisyyksille ja kuvio on monimutkaisempi riippuen mitä kohtaa peilistä katsotaan. Kun sitten mitataan millä veitsen etäisyydellä mikäkin säde menee harmaaksi i.e. on fokuksessa, saadaan tietoa peilin muodosta.

Tänään taas hiukan väkästelin. Nyt alkaa olla X- ja Y-liikkeet hahmollaan. Periaate on, että oikea kohta ensin haarukoidaan käsin karkeasti ja säädetään stoppari paikalleen, jonka jälkeen työalueella liikutaan tarkasti mikrometriruuvilla stopparia vasten.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/IMG_2804.jpg?img=full) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/IMG_2805.jpg?img=full)

Nyt selvisi Foucault idea, veitsi varjostaa osan säteistä, siitä mustavalkoisuus.
Iso työ värkätä noin tarkat laitteet. Onko mittaväli 2x polttoväli = 4,8m?

Melko härveli tästä tulee  :rolleyes: , mutta loppusuoralla ollaan. Sahata vielä sopiva puulevy, jonka päällä tuossa on pieni rotaatiosäätö kiinnityksissä. Sitten alimman alumiinikehikon sisässä tuo Z-runko pääsee tekemään tilttisäädön, sen säätöruuvit on vielä laittamatta paikalleen. Sitten onkin Z-akseli, X-akseli ja Y-akseli, joissa jokaisessa ensin karkealiike ruuvit löysäämällä ja sitten hienoliike mikrometriruuvilla jousta vasten. Itse veitsenterät pitää vielä asentaa ja ledit ja sitten kamerajalka.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Fouc1.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Fouc2.jpg?img=full)

https://www.aliexpress.com/item/32849502217.html

Tällaisiakin muuten on nykyään myös kuolevaisten ulottuvilla, mikäli mittakaava riittää.

On kyllä tuo Arin tekemä vekotin todella toimivan ja vaikuttavan näköinen. 

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 27.01.2025, 21:15:37https://www.aliexpress.com/item/32849502217.html

Tällaisiakin muuten on nykyään myös kuolevaisten ulottuvilla, mikäli mittakaava riittää.

Joo, noita näkyi useammassakin testerissä mitä netissä tuli vastaan.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 28.01.2025, 07:58:04On kyllä tuo Arin tekemä vekotin todella toimivan ja vaikuttavan näköinen.

Hiukan ylitekninenhän tästä tulee, kun vertaa minimiskenaarioon jolla ajaisi saman asian. Toisaalta, tykkään värkästellä nyt näitä, kun tuntuu että joku innovaatio tuolla takaraivossa vielä itää, joka voisi tulla pintaan tässä leikkiessä ja komponenteilla harjoitellessa.

Tuolla on hyvä mittailla kun pilvisyys ei haittaa, saa rauhassa työskennellä. Miten muuten vaikuttaa lattian lämpölaajeneminen? Jos kylmä ilma lyhentää lattiaa, haittaako se?

Eipä tuo haittaa, kunhan ei mittauksen aikana lämpötila muutu, koska tämä on referenssimittaus; Haen ensin vempeleeseen peilin keskialueen kaarevuuskeskipisteen (peilin keskialue harmaantuu tasaisesti veitsellä leikatessa) ja sitten mittaan Z-etäisyyttä suhteessa siihen kohtaan, että millä etäisyydellä siitä mikäkin peilin maskin takaa näkyvä kehäpari harmaantuu tasaisesti. Ja koska minulla on tekijän vastaava mittaus arvoineen, voin ihan ensimmäisessä vaiheessa vain katsoa saanko yhtään samankaltaisia arvoja. Tärkeää on, että lämpötila ei muutu mittauksen aikana eikä sitä ennen, koska kaiken täytyy olla tasaantuneessa lämpötilassa, eritoten peilin.

Tänään kehittelin systeemin, millä saan tuohon laserkollimaattorin kiinni, sekä kiinnitin veitsenterät paikalleen. Sitten oli tarkoitus tehdä vielä ledille jalka ja asentaa ledi paikalleen, mutta siinäpä tulikin stoppi: ledipussi oli teleportannut pöydältä jonnekin Arcturuksen kiertoradalle. Tunnin etsin ja kävin roskiksetkin kolmeen kertaan läpi, mutta ei niin missään  :realmad:  Pitää tilata uudet. No, sillä välin voi muuten viimeistellä testerin, siivota kaukoputkihuone ja tehdä testerille alusta, sekä tehdä mittausmaski.

Muutamavuotta sitten yritin muotoilla 30cmF6 peilin uudelleen (projekti jäi kesken) https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18629.msg172801#msg172801
Tuolloin tein focaultin testerin ja liitin siihen kameran, kokeilin ensin maskin avulla mittaamista, eikä se minulla oikeen toiminut. Totesin että visuaalisesti arvoiden vyhykkeen himmeneminen yhtäaikaa on mielipidekysymys - siihen ehkä harjaantuisi ja useita mittauksia keskiarvoistamalla pääsee parempan tulokseen.

Luin maskittomasta testaamisesta https://www.cloudynights.com/topic/538245-unmasked-foucault-testing-and-related-topics/
(vaati kameran ja photoshopin, nykyään saattaa olla jo valmis mittaussofta joka lukee radiuksen suoraan livekuvasta) Oma käytäntöni oli melko työläs:
- 200framen videokuva mittalukemasta 0.00mm (videon nimeksi 0_00)
seuraava mittaus 0_20mm (videon nimeksi 0_20) jne.
- tehdään videosta pino ( pino tasoittaa ilman konvektion aiheuttaman kuvan "elämisen" = kuvasta tulee tarkempi)
-Skaalasin kuvan 300pix leveäksi (1pix=1mm)
ja sitten kikkailin photarilla: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18629.msg172806#msg172806

Jos haluaa tarkan kuvan peilin pinnanlaadusta, kannattaa ottaa focault kuva noin 50-100mm radiuksen kohdalta, tämän jälkeen siirtää veitsenterä kokonaan vaonsäteen edestä (peili kokanaan valaistuna) tästä tehdää flätti joka käytetään tuohon aiempaan kuvaan.

Asun puutalossa ja kova tuuli heilutti rakennusta siten että se näkyi kuvissa. Kun Aurinko alkoi aamulla lämmittää rakennuksen seinää, se näkyi kokoajan pahenevana konvektiona. Kylmällä ilmalla jos oli lämmitys päällä, mittaaminen oli mahdotonta. Jos jossainpäin rakennusta joku käveli se aiheutti mittalaitteeseen 7magnitudin maanjäristyksen.

Lisäys (muisti palailee pätkittäin)

Jos naapuri lähti kotoaa autolla, pihatie noin 20m päässä, se aiheutti vain normaalin maanjäristyksen mittalaitteeseen.
Työhuoneen lattia on betonilaatan päällä oleva lautalattia. koko mittaussarjan kuvaamisen ajan oli syytä pysyä jakkaralla mahdollisimman samassa asennossa, nojaaminen 10cm eri suuntaan taivutti lattiaa ja niin että mittalaite ei  enään ollut samassa paikassa. Käytännössä parinkymmenen minuutin mttaussession aikana pyrin olemaan täysin samassa asennossa, vain oikealla kädellä säädöt, tiedostojen nimeäminen ja sitten käsi hiirelle ja uuden mittauksen kuvauksen ajaksi täysin liikkumatta.

Kuulostaa siltä, että edessä on hauskaa ja yllätyksiä. Olen tässä miettinyt:

-Useasti kuulee kuinka joku on tehnyt kaukoputken ja sitten "monisatakertaisella suurennuksella tähdet olivat neulnteräviä". Itse kun katson tai kuvaan millä tahansa putkella, hyvällä tai huonolla, tähdet ovat aina nuljuvia suhjupalloja tanssien sinne tänne. En muista neulanterävää tähteä yli 100 kertaisella suurennuksella millään putkella.

-Tee tähtitesti, se on helppoa. "Kuvio on symmetrinen, mutta kolmannen interferenssirenkaan oikeassa yläkulmassa on pieni värinä". Itse kun teen tähtitestin, se on poikkeuksetta hirveää suttua ja kuraa ja kuviota ei edes näe kuin infrapunan yksittäisruuduissa. Tulokset ovat vain viitteellisiä, paitsi kaikkein karkeimmissa virheissä, kuten taannoin kun tähdet olivat kolmioita hionnan jäljiltä.

-Keinotähti auttaa, kunhan se on riittävän kaukana. Itse: Voihan mooses, siinäpä vasta kauhea kiehunta olikin...

-Ronchi-okulaari on helppo tapa tehdää karkeaa arviointia, kunhan viivoja on vain pari. Itsellä kaikki alle kymmenen viivaa näyttää joukolta raitapukuisia vankeja pakenemassa seeproilla ratsastaen.

Tältä pohjalta voimmekin jo ennustaa, että tosiaan foucault tullee olemaan myös  jotain muuta kuin nettivideoilla näytetään ja tulokset, jos niitä saan, jotain muuta kuin odotusarvo niin hyvässä kuin pahassa...

Tein lisäyksen viellä tuohon aikasempaan postaukseen.
Ja sitten varsinainen asia:

Jos kuvaa focault kuvia, niin filtteristä saattaa olla apua, mieluiten vihreä filsu.

Focaultilla kuvatessa on se kiva ominaisuus että sillä saa peilin pinnanlaadusta hyvän käsityksen. Tuossa on neljäkuvaa 30cmF5 peilin muotoilun eri vaiheista (varoittavana esimerkkinä).

Kaikkein silein pinta - kuva missä peilin keskimerkki paikallaan (valkoinen rinkula) on OrionOptics:in tehtaan jäljiltä, heijastava alumiinipinta viellä paikoillaan. Pinnassa näkyy konekiillotuksen jäljiltä lievää kumparemaisuutta - ei paha. Pinnan muodon tarkuus ei kuitenkaan ollut sitä mitä piti ja päätin muotoilla peilin uudelleen - koneella.

Peilin hiontakone ei ollut kuitenkaan soveltuva muotoiluun, jälkikäteen tiedän että kiillotustyökalulle olisi pitänyt olla nopeussäädöllä varustettu pyöritys.

Sinnikkäästi muotoilin peiliä koneella noin 120 hionta sessiota, välillä "väkivaltaakin käyttäen" jonka takia peilistä on melko paljon focault kuvia erillaisten "käsittelyjen" jäljiltä. Focaultmittalaitteen kuvista, luulen että, on mahdollista nähdä muutaman nanometrin pinnan muodon epätasaisuuksia.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 02.02.2025, 13:50:04-Keinotähti auttaa, kunhan se on riittävän kaukana. Itse: Voihan mooses, siinäpä vasta kauhea kiehunta olikin...

Veikkaan että keinotähti vaatii onnistuakseen lumipeitteen maahan jotta maalämpö ei haittaisi, myös järvet saisi olla jäässä eikä Tampereen lämpö saisi sekoittaa ilmaa. Ja vielä tuuli sekoittaa ilmakerroksia niin että esim hallakerros poistuu. Hallakerros siis on vaan maan pinnassa oleva "avaruusjäähdytin", se toimii vaikka olisi 20 astetta pakkasta ylempänä. Mutta tuuli taas heiluttaa optiikkaa niin ei ole helppoa käyttää keinotähteä.

Hmmmm. Timo, sinulla siis on peili, jonka mukana oli mittausraportti 1/10 aallon tarkkuudesta, mutta peilin kylkeen oli merkattu 1/6 aallon tarkkuus ja omissa mittauksissasi sait myös tulokseksi luokkaa 1/6 tai hiukan huonompi. Tähtitestissä näkyi selkeä ylikorjaus, joka näkyi yllättävän voimakkaasti ollakseen 1/6

Ja minulla on peili, jonka mukana tuli mittausraportti 1/12 aaltoa, mutta tähtitestissä näkyy aika vastaava ylikorjaus kuin sinulla näkyi (+astigmatismia) ja kuvanlaatu selkeästi leikkautuu kesken.

Mielenkiintoista kuinka voimakas tuo 1/6 aallon virhe on ja kuinka paljon tuon näköisenä tähtitestissä näyttäytyvä virhe vaikuttaa kuvanlaatuun. Perinteinen 1/4 aallon raja tuntuu tätä vasten käsittämättömältä. Nyt entistä enemmän kiinnostaa, mitä saan mittauksissa selville, sillä minulla ainakaan ei kyse ole vahingossa mukaan laitetusta väärän peilin raportista.

Juu tuossa peilissä oli vähän epäselvyyksiä tarkkuudesta, ja käsitteetkin oli mulla hukassa, onneksi selvensit tuolloin ja hyvä laittaa ehkä muillekkin :

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 23.03.2019, 20:57:02Onko 1/6 wave vai wavefront? Orion opticsin itsensä sivuilla nykyään näköjään puhutaan 1/4, 1/6 tai 1/8 wavefront, kun taas TS sivuilla on 1/6, 1/8 tai 1/10 wave. 1/6 wave on sama kuin 1/3 wavefront. Diffraktiorajoitteisen alarajana pidetään 1/4 wavefront eli 1/8 wave.

Ei tuo tähtitestikuva ainakaan parempaan kuin 1/3 wave viittaa.

Laskeskelin (toivottavasti oikein) että jos 30cm peilissä uloin 10 mm sektori (140-150 mm sätellä) heijastaa valon eripolttopisteeseen kuin peilin sisempi280 mm (0-140 mm sektori)
tämä 10mm ulkosektori heijastava pinta-ala on  91.19cm2 joka vasta 10.4cm peiliä noin 13.5% koko peilin heijastuspinta-alasta, kun vähennetään apuleilin (62mm halk) 30.19cm2.

60cm peilin uloin 10mm sektori on pinta-alaltaan 230 cm2, mikä vastaa 17cm peilin valonkeräyskykyä, jos aivan uloinpaan 5-10mm on jäänyt taipumaa, se saattaa jäädä focaultintestissä huonossalykyssä huomaamatta, maskittomassa mittauksessa sen pitäisi pystyä mittaamaan ok. Jos vika on aivan ulkoreunassa, niin kannattaa koittaa maskata se pois käytöstä, ja muuttaa nimeksi Rebel 580!


Kun tekee ekat mittaukset ja saa ekat kunnon tulokset, kannattaa mittalaittestoa vähän siirrellä, ja seuraavana päivänä järjestellä mittaus uudelleen ja katsoa saako saman näköistä tulosta kun ekalla kerralla - ettei tee hätiköityjä johtopäätöksiä.

Valmetilla oli mittalaitteiden kalibrointia varten kalibroitihuone. Huoneen lämpötila oli +20C.
Huoneessa oli mittauspöytänä massiivinen kivitaso. Kivitaso oli perustettu irti tehtaan muusta lattiasta. Tarkoituksena oli välttää nuo Timpan kertomat haitat. Vielä on hifistelyvaraa. :smiley:

Kaizu

Onneksi uudelleeneristin ja tiivistin kaukoputkikammion isot ovet viime syksynä, niin on toivoa saada lämpövirtaukset hallintaan sopivalla säällä. Uudet leditkin saapuivat tänään, niin pääsee jatkamaan.

Jos nyt leikitään ajatuksella, että löydän vaikkapa neljännesaallon ylikorjauksen, eikä se ole taipunut reuna vaan puhdasta ylikorjausta, niin mitähän tapahtuisi jos yrittäisi käyttää tällaista?: https://www.edmundoptics.com/f/spherical-aberration-compensation-plates/14001/ (https://www.edmundoptics.com/f/spherical-aberration-compensation-plates/14001/)

Tuollainenhan sujahtaisi mukavasti vaikka komakorjaimen tai barlowin yhteyteen tai vaikka suodinpyörään ja kun kuitenkin kuvaan suotimien läpi, niin monokromaattistakin se olisi. Mikä sitten on tuossa tarkoitettu pieni näkökenttä? Planeetta nyt ainakin on sellainen. Onko kukaan touhunnut tällaisten kanssa? Voisi olla kiinnostava kokeilu.

En ymmärrä mihin aberraatioon tuo on tarkoitettu mutta jos peilissä on muotovirhe niin se pitäisi kompensoida mahdollisimman lähellä peiliä eikä metrien päässä. Muistaakseni Hubbleen tehtiin korjauslinssi ja sillä saatiin huippuoptiikka, eikös se ollut iso peilin kokoinen linssi?

Tiedetuubissa olikin selostus:
---------------
Hubblen ensimmäinen huoltolento tuli enemmän kuin tarpeeseen, sillä teleskoopin pääpeili oli kyllä hiottu erittäin tarkasti, mutta valitettavasti väärään muotoon. Peilin reuna-alueet oli hiottu hieman liian lattanaksi; tarkalleen ottaen sieltä lasia oli otettu 2,2 mikronia (eli noin 1/15 ihmisen hiuksen paksuudesta) liikaa. Tästä syystä peilin muodostama kuva oli sumuinen.

Siksi Hubblelle piti asentaa monimutkainen palloaberraation korjaava optiikka, jota kutsuttiin aikanaan mielikuvituksellisesti piilolaseiksi. Kyseessä oli oikeasti viidestä pienestä peiliparista koostunut kokonainen laitteisto, joka vei yhden Hubblen neljästä instrumenttilaatikosta. Yksittäiset peilit olivat kooltaan (ja ulkonäöltään) hammaslääkärin peilin kaltaisia, tosin erittäin huolellisesti oikeaan muotoon hiottuja.
----------------

Nuo ovat pääasiassa tarkoitettu asetettavaksi kollimoidun valon beamiin ennen suunnilleen kokoistaan linssiä. Tämä tekee tuon rajoituksen näkökentälle, koska kovin paljon vinossa tuleva kollimoitu beami ei enää saa mukaansa suunniteltua määrää aaltorintaman kompensoivaa virhettä. Planeetan eri reunoista tulevat beamit ovat toki näkökenttänä varsin pieniä. Mutta jos laittaa tuon korjaimen taakse D=25mm objektiivilinssin, niin sen piirtämä kuva siitä planeetasta ei myöskään ole kovin iso.

Jos sen laittaa fokusoituun kartioon, täytyy huomioida lisäksi tuollaisen tasaisen lasilevyn aiheuttama lisääntynyt palloaberraatio (jollaisen tietysti esim. pelkkä suodatinkin aiheuttaa).

Tarkempaa juttua noista korjaimista on täällä: https://www.edmundoptics.com/knowledge-center/application-notes/optics/an-in-depth-look-at-spherical-aberration-compensation-plates/

Lähimpänä on tuo käytännön esimerkki numero 2, jolla yritetään korjata edmundin tasokuperan linssin palloaberraatiota ennen linssiä. Kaavassa 4 pohditaan paljonko aaltorintamaan jää virhettä kun huomioidaan levyn paksuus ja sen sijainti fokusoidussa kartiossa.

Jos mittahärvelistä saat tuon peilin muodon asfäärisyyden ilmoitettua kartiona ja noina parillisina polynomikertoimina, niin minkä tahansa noiden edmundin korjaimien tuottaman lopputuloksen voi kyllä varsin helposti laskea spottidiagrammeina tai aberraatiokäppyröinä.

Kiitos Lauri,
Laskeskelin hätäisesti pari esimerkkiä tuolla Edmundsin kaavalla (jos nyt suinkaan ymmärsin sen oikein) ja kaikkein herkin tuo näyttäisi olevan aukkosuhteelle. Kun sitten sijoitin hypoteettisesti -0,25 aallon 25mm korjauslasin suodinpyörään barlowin jälkeen F10 kartioon, infrapunafilsun ja kameran väliin, sain nettokorjaukseksi -0,23 aaltoa. 2,7x barlowilla saisin n. -0,2 aaltoa. Tuollainen olisi melko helppo laittaa omaan filtteripaikkaansa oman ir pass filsun selkään. Helppo olisi vaan kokeilla, mutta hiukan hintava kokeiluksi jos menee pieleen, kun tuohon tulee kaikki tullit ja alvit vielä päälle.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 08.02.2025, 18:51:29Helppo olisi vaan kokeilla, mutta hiukan hintava kokeiluksi jos menee pieleen, kun tuohon tulee kaikki tullit ja alvit vielä päälle.

Sattumalta laitoin eilen tilauksen Edumndsille ja erillistä tullia ei näytä tuleva. Tilatessa näkyi, että tavara tulee Hollannin varastosta, joten alvilla ja toimituskuluilla selvisi. Toimituskulut olivat 22,5 €.

Tilaukseni liittyi aiheeseen sen verran, että innostuin Cloudy Nightsin keskustelujen kautta rakentelemaan Bath-interferometria vanhan omatekoisen peilin mittaamiseksi, joten tilasin Edmundsilta optiikan säteenjakajaa lukuunottamatta. Säteenjakaja oli turhan hintava, joten halvempi versio tulee Kiinasta.

Nyt alkaa olla valmista. Ledivarsi on paikallaan ja ledi kytketty. Ledivarrelle ja muille mittalaitteille on vaihtoehtoisia kiinnityspaikkoja. Ledin edessä on perus 220v E27 ledilampun pallo-osasta leikattu pala diffuusoria, kun en halunnut hioa itse lediä diffuusiksi.

Havaintolevyn takana retkottaa teräslankalenkki, jolla ylemmässä kuvassa vasemmalla näkyvä okulaarinpidin lukitaan paikalleen. Siihen saa sitten vaikka laserkollimaattorin kiinni. Kamerajalan virkaa toimittaa mittakellon jalka.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/F1b.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/F1a.jpg?img=full)

Vaikuttavan näköinen laite. Joutuuko peiliä pyörittämään jotta koko pinta saadaan mitattua?

Hei, oletko päässyt testaamaan?

Katselin yksi ilta kuuta 10x42 lintukiikarilla ja tajusin kuinka kaukana olen kuun yksityiskohdista käsivaraisella kiikarilla. Meret nyt näki mutta en nyt muista näkyikö kraatereita. Siinä mietin taisteluasi 60cm peilin kanssa, miten tarkkaa työtä se on. Toivottavasti Rebelli pääsee töihin.

Kesä tuli, kesä meni, nyt viimein pääsen jatkamaan tätä. Edelleen suunnitelma on ensin toistaa mahdollisimman lähelle peilintekijän tekemä mittaus Coude-maskilla visuaalisesti, katsoa mitä siitä selviää, ja vasta sitten edetä maskittomaan kameramittaukseen, ronchiin jne.

Siispä ensin latasin FigureXp:n, syötin siihen Mirrospheren raportin mittaustulokset ja käytetyt maskizonet, joista oli tiedossa vain effektiivinen radiaalietäisyys peilin keskiöstä, ei zonejen alku- ja loppuetäisyyksiä. Kun FigureXp näytti antavan Mirrospheren mitta-arvoilla saman näköistä tulosta kuin Mirrospheren raportissakin oli, laadin ohjelmalla peilille sitten 10 alustavaa maskizonea, joiden alku- ja loppusäteitä sitten muokkailin kunnes niiden effektiiviset radiukset vastasivat Mirrospheren käyttämiä. Reverse engineeringiä siis. Sain zoneista hyvin johdonmukaisia ja uskottavia, joten uskon maskimitoitukseni vastaavan riittävällä tasolla Mirrospheren käyttämää.

Seuraavaksi latasin zonet CoudeMask - ohjelmaan, jolla sain ne printattua paperille. Nämä sitten kohdistin keskenään ja teippasin ja liimasin paksumman pahvin päälle ja leikkasin kuviot veitsellä auki. Nyt minulla on valmis maski. Maalasin vielä kääntöpuolen mustaksi.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/IMG_3326.jpg?img=smaller)(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/IMG_3327.jpg?img=smaller)

Sääennuste näyttäisi siltä, että hetkeen ei tarvitse kuvailla, niin nyt joutaa kohdistella mittalaitteistot ja putket ja purkaa apupeili pitimineen pois. Ja kokeilla mittausta. Ja jos taas keli vaihtuu kuvauskeliin, niin äkkiähän nuo takaisin kokoaa. Tässähän voi vain voittaa!

Hyvä kun saat kattavan mittauksen, kertoo paljon enemmän kuin yhden lävistäjän mittaus. Sääennuste lupaa lämpimiä öitä niin vuorokauden lämpö on vakaa.

Hyvä-Hyvä homma etenee

Eilen purin apupeilin pitimineen pois ja paikoitin ja karkeasuuntasin putken ja peilin oikealle etäisyydelle ja kohti mittapöytää. Tänään sitten tuin ja painotin rautaromulla mittapöydän ja aloitin suuntauksen. Ensin hain itselleni sijainnin, jossa naamani ja silmäni heijastus näkyi peilin keskellä. Sitten ajoin putkea käsikapulalla, siirtäen päätäni mukana niin, että silmän heijastus pysyi peilin keskellä, kunnes olin saattanut silmäni sopivalle kohdalle mittapöydän päälle. Kätevää. Hain syvyyssuunnassa kohdan, jossa silmän heijastus flippasi ylösalaisin ja sijoitin mittalaitteen siihen kohdille. Sitten laserkollimaattori mittalaitteeseen ja hain mittalaitteen ja putken suuntaukset tarkemmin kohdilleen ja ruuvasin mittalaitteen kiinni pöytään. Sitten laser pois ja foucaultin led päälle ja huoneesta valot pois. Ja kas, ledin paluusäde näkyi mittalaitteen levyssä. Vielä putken hienosäädöillä pieni ajo ja mittalaitteen säätöä ja nyt paluusäde näkyi veitsen taustapuolella hiukan ledin alapuolella mahdollisimman pienenä pallurana. Olisikohan se sitten aika lailla siinä lähellä, mistä sitten seuraavalla kerralla yrittää mittausta. Kätevää jälleen.

En voinut vastustaa kiusausta, vaan koitin kurkistaa mitä siellä näkyisi, samalla vapaalla kädellä siirrellen pöydän säätöjä, haarukoiden josko jotain foucault kuvien näköistä pomppaisi esiin. Eipä siellä mitään kauhean järkevää näkynyt tuolla taktiikalla, ehkä kerran käväisi jotain oikean näköistä, taitaa olla aika tarkka silmän paikalle ja säädöille tuo. Maski ei siis vielä ollut paikallaan. Voi olla että pitää suosista tehdä kameran läpi tuo, kun sijoittelusta johtuen en saa päätäni ja silmääni kovin luontevaan kohtaan veitsen taakse.

Nyt on useampi ilta käytetty testin virittelyyn, ongelmien ratkomiseen ja mittailuun ja luulen päässeeni jyvälle hommasta. Ensialkuun kuviot näyttivät kovin oudoilta, mutta syynä taisi olla hyvin kirkas testerin ledi, josta tuli valovuotoa ja heijastuksia, jonka lopputulemana heijastukset ja testerin eri alumiinilevyjen pystyreunat toimivat ylimääräisinä veitsinä ja katselin väärää kuviota tai useita päällekkäisiä kuvioita. Kun poistin heijastuksia mustalla sähköteipillä ja poistin valovuodot ledin ympäriltä, löytyi lopulta vain yksi kuvio joka käyttäytyi kuten pitikin. Alkuun kuvio myös näytti kovin kirkkaalta keskialueella ja liian himmeältä reunoille mentäessä kun mittapöytää liikutti kauemmas peilistä. Älysin lopulta, että syynä oli se, että mittalaite ei ollut aivan peilin optisen akselin suuntainen, jolloin mittapöytää taaksepäin viedessä tapahtui myös pieni sivusuuntainen siirtymä. Tämäkin tokeni pienellä säädöllä.

Kännyräpsy veitsen takaa putkea kohti:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/fouc3.jpg?img=full)

Testerin jouset eivät olleet ihan tarpeeksi napakat tarkkoihin liikkeisiin, niin lisäsin muutaman kuminauhan ja nyt liikkeet ovat tarkat, toistavat ja välyksettömät. Testerin säädöt toimivat todella hyvin.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Fouc1%20%281%29.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/fouc2.jpg?img=full)

En osannut odottaa, että tuo valokartio mitä tihrustetaan on noin tarkka silmän asennolle. En edes pysty kerralla näkemään kunnolla koko peilin leveyttä, vaan silmää pitää hiukan liikutella uloimpia vyöhykkeitä katsellessa. Tässä vaiheessa yritin virittää kameran (ASI678MM + 5-50mm cs-zoom) ja muuten maskikuvio sopi kuva-alaan tosi makeasti, mutta kamerallekin valokartio ei näy kunnolla kerralla vaan ikäänkuin vinjetoi. En oikein tajua tuota, mutta täytyy yrittää jollain muulla linssillä. Kameran käyttö jäi siis vielä haaveeksi.

ASI ja objektiivi:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/asi1.jpg?img=full)

Kropattua kamerakuvaa, missä maski näkyy hienosti reunoille asti, mutta heijastuva ja veitsellä leikattu valo ei. Oikeasti kaikki aukot noista kahdesta kirkkaasta vasempaan reunaan asti olivat kirkkaasti valaistuja, mutta kameralle leikkaantuivat jostain syystä noin. Sama homma oikeaan reunaan. Silmällä sama juttu, joten silmää joutui liikuttamaan edestakaisin mitatessa, jotta pystyi vertaamaan aukkojen kirkkautta.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/ASI_mask1.jpg?img=full)

Kaiken tämän jälkeen sain kuitenkin visuaalisesti homman pelittämään ja tein useamman mittaussarjan useassa eri sessiossa. Siitä kohta lisää.

Ja sitten ensimmäiseen yritykseen saada jotain tuloksia...
Saatuani kaiken viritettyä niin, että en enää keksinyt virhelähteitä tähän hätään, alkoivat visuaaliset mittaukset tuottaa systemaattisia tuloksia. Sain samankaltaisia lukemia kerta toisensa jälkeen, eivätkä yksittäiset mittaustulokset heitelleet edestakaisin. Syötin figurexp:aan sekä usean mittasarjan keskiarvoja, että yksittäisiä mittauksia, ja sain samankaltaisia tuloksia. Jos ja kun siis minulla tuolla joku vielä pielessä on, se on sellainen virhe joka vääristää tuloksia systemaattisesti johonkin suuntaan. Näyttäisi siltä, että tällä maskilla saan tällaisia tuloksia. Täytynee kääntää maski pystyyn ja testata sama vaakaveitsellä ja katsoa saanko erilaisia tuloksia ja sitten pitää ratkaista tuo kameraongelma ja siirtyä maskittomaan kameratestiin jos vaikka maskissa on joku ongelma.

Alla maskin tiedot ja erään tyypillisen testisarjani lukemat figureXp:ssa
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/kniferead.gif?img=full)

Tuo sitten kääntyy tällaiseksi testitulokseksi, joka on kovin erilainen kuin peilin mukana tullut. Saan kaikista mittauksistani systemaattisesti suunnilleen tämän kaltaisen kuvion. Peilin virheelle tarjoaa hiukan alle puoli valoaaltoa ja strehliksi 0,472. Aika kutvale olisi tämän mukaan, jos pitää paikkansa...

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Meas3_Surface_maskikeskjarotated_average2parasta.gif?img=full)


No, tämä on ensimmäinen yrite ja minulla saattaa olla vaikka mitä pielessä tuossa testissä, mutta figurexp tekee  tuloksia vastaan myös synteettisen tähtitestikuvan:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/startestsimulation.jpg?img=full)

Ja kun tuon sijoittaa rinta rinnan ottamieni tähtitestikuvien kanssa, niin turhan hyvin vastaavat toisiaan :shocked:  :

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Startest%20comp_vs_figurexp.jpg?img=full)

Yksi asia taitaa olla 100% varma - tuo peili ei ole täydellinen.

Simulaatio kuvat korreloi samansuuntaisesti kuin todelliset tähtikuvat. joten mittaus tulos ei taida olla ihan hirveästi pielessä.

Kevennyksenä: Senverran olet tuohon 600 kaukoputki projektiin laittanut paukkuja, että kai se on sun kohta ruvettava muotoilemaan peiliä uusiksi...

Ohoh, onpa hurjia tuloksia  :sad:  Jos mittauksen toistaa ja sama tulos, on aika reklamoida. Parasta olisi jos Griere ottaisi sen takaisin ja palauttaisi rahat. Jos ei suostu, niin mitä sitten voi tehdä?

Mittausjärjestelyissä lienee sellainen virhe, että peili on putkessa kiinni. Putken ripustus muuttaa aina peilin muotoa, ainakin interferometrillä mitatessa suositellaan peileille erillistä ripustusta jossa peiliin ottaa kiinni kaksi pistettä 90 asteen kulmassa. Jäännösvirhe tästä poistetaan kääntämällä peiliä 90 tai 180 astetta ja ottamalla toinen mittasarja jonka kuvia käännetään digitaalisesti saman verran.

Tämä saattaa olla sinun kokoluokan peilillä hieman haastavaa, mutta idea selvinnee tästä kuvasta jonka kuvasin kun mittailin omaa peiliäni bath interferometrillä.

Lisäksi huomauttaisin että ymmärtääkseni Focaultilla ei ole mahdollista mitata peilin todellista Strehl arvoa.

Tuli mieleen kysyä, kuinka pieni on ledin reikä?

Ei tule oikeaoppisesta peilin tuennasta puolta aaltoa X-diagonaali-akselille, muuten ei olisi kellään toimivaa kaukoputkea. Peilin tuennan aiheuttama virhe (käytännössä astigmatismi) tällä tuennalla, on laskennallisesti kaapelikeinu reippaasti väärin säädettynäkin tälle peilille alle 5nm RMS. Tuonne hukkuu.

Mutta tänään käänsin maskin pystyyn, säädin testerin ja mittasin vuorostaan Y-akselin diagonaalin vaakaveitsellä. Jotain pientä ongelmaa oli maskin reunan sijoittelun kanssa, peilin reunaviiste hehkui niin kirkkaana uloimmassa maskin reiässä, että en saanut uloimmasta zonesta arvioitua yhtenäisen harmaantumisen kohtaa ja siten tuota ulointa mittapistettä ei kannata katsoa, ei pidä paikkaansa. Pitää tehdä toinen huolellisempi mittaus ja ehkäpä tehdä kokonaan toinen maski, joka ei mene aivan reunalle asti. Maskia kääntäessäni samalla varmistusmittasin maskin raot, että ei ole mitään virhettä, vaan ovat oikeasti tuollaiset kuin olen figurexp:n analyysiin syöttänyt. Oikein oli.

No, oli mitä oli, Y-akseli antoi hyvin samantyyppisen tuloksen kuin X-akseli, etenkin kun jättää tuon uloimman zonen tässä kohtaa huomiotta tai ajattelee sen samanlaiseksi kuin X-akselilla, jossa sain sille lukemat. Tälläkin kertaa jouduin silmän paikkaa liikuttamaan valokimpussa, jotta sain harmauksia vertailtua. Saas nähdä saanko kameran jotenkin luotettavasti toimimaan tuossa, ettei vinjetoi tai mitä tuo nyt onkaan oikein.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Y-surface1.gif?img=full)

Lainaus käyttäjältä: mistral - 03.11.2025, 21:21:45Tuli mieleen kysyä, kuinka pieni on ledin reikä?

Ledin reikä on jotain 2-3mm, siinä on diffuusorina pala led-kattolampusta leikattua diffuusoria. Tämähän on "slitless" testeri, eli valosta näkyy peilille vain puolikas terän takaa, joka sitten palaa peilistä testeriin puolikuun muotoisena, jonka terä leikkaa nyt toisesta reunasta uudestaan, jolloin nettona jää hyvin kapea pysty (tai vaaka) raita valoa.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 04.11.2025, 21:16:57Ei tule oikeaoppisesta peilin tuennasta puolta aaltoa X-diagonaali-akselille, muuten ei olisi kellään toimivaa kaukoputkea.

Ei toki noin suurta virhettä tule, en sitä tarkoittanutkaan. Lähinnä pointtini oli, että jatkossa kun mittailet optiikkaasi niin pääset tarkempaan tulokseen em. ripustuksen ja peilin pyöräytyksen järjestämällä.

Verrokiksi olisi mielenkiintoista nähdä myös 400 -millisen peilin mittaustulos. Sehän on ainakin skarppi.

Lainaus käyttäjältä: VP - 06.11.2025, 09:39:03Ei toki noin suurta virhettä tule, en sitä tarkoittanutkaan. Lähinnä pointtini oli, että jatkossa kun mittailet optiikkaasi niin pääset tarkempaan tulokseen em. ripustuksen ja peilin pyöräytyksen järjestämällä.

Juu, sori, tosiaan kun mittaa peiliä pyöräyttämällä, niin peilin ripustuksesta johtuva astigmatismi ei pyörähdä mukana, mutta peilin aito muotovirhe pyörähtää, sama juttu kuin tähtitestissä. Sen saa siitä tavallaan nollattua pois. Mutta siitä olen eri mieltä, että tuo yleisesti penkkitesteissä käytetty tappiripustus tai vastaavasti V-ripustus toisi testiin lisää tarkkuutta; Sehän on lähtökohtaisesti huono ripustustapa peilille noin yleensä, ja aivan turhaan aiheuttaa ylenmäärin astigmatismia testiä häiritsemään. Se lienee valikoitunut tavaksi siksi, että se on helppo rakentaa ja siihen peili on helppo heittää paikalleen ja käännellä, on kätevä siis penkissä? Vai onko siinä joku matemaattinen juttu, jota en nyt hoksaa? Hihnakeinua olen nähnyt myös suositeltavan joidenkin toimesta.

Mielestäni putkessa testaus on itse asiassa tarkempi, koska siinä peili on ripustettu mahdollisimman vähän virhettä aiheuttavaksi suunnitellulla tavalla, jolloin itse muoto pääsee paremmin esiin. Toki peilin pyörittely on hankalampaa. Otin kyllä neuvostasi vaarin ja tänään pyöräytin peiliä, tosin vain saadakseni uuden akselin mitattua. Siitä kohta lisää.

Lainaus käyttäjältä: Hippasos - 06.11.2025, 18:46:44Verrokiksi olisi mielenkiintoista nähdä myös 400 -millisen peilin mittaustulos. Sehän on ainakin skarppi.

Nyt kun kaikki tämä vaiva on jo nähty ja setuppi on olemassa, niin ehdottomasti kyllä! Monessa mielessä kiinnostavaa. Ja on tuolla nurkassa se 300mm SW300P myös.

No, tänään tein toisen lyhyen mittasarjan Y-akselilta. Nyt keskityin tuon reunan mittaamiseen, että oliko se mittausvirhe vai aito. Sain samankaltaisen kuvion aikaiseksi. Tuo ei ole ihan niin kauhea Y-akselin suhteen, kuin mitä X antoi.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Y-surface2.gif?img=full)

No, sitten tosiaan palasin vaaka-akselin suhteen mittaamiseen pystyveitsellä, mutta sitä ennen pyöräytin peiliä n. 45 astetta myötäpäivään, jotta saisin tuoreen diagonaalin. Itse kuvassa lukee Y, mutta tuo on siis X, mutta peili pyöräytetty 45 astetta. Hyvin samankaltainen kuin Y-akseli. Voi siis ollakin, että tuossa ihan ekassa X-mittauksessa olikin tuo reuna väärin katsottu ja siksi sai niin huonon tuloksenkin.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Xtest2_Surface45cw.gif?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/X45%20startest.jpg?img=full)

Yritin myös taas saada kameraa toimimaan eri objektiivilla, mutta silläkin joko vinjetoi tai veitsi peittää osan kuviota, niin visuaalimittauksilla sitten mennään vielä eteenpäin. Ajattelin seuraavaksi tehdä uuden maskin ja katsoa mitä sillä saan aikaan. Ehkä sitä ennen vielä pyöräytellä peiliä ja katsoa löytyykö mitään uutta. Ehkä printata kalvolle ronchi-hila ja katsoa pikaisesti mitä sillä sitten näkee.

Tuommoinen 1/3 suuruusluokan PV sopisi hirvittävän hyvin yhteen muiden havaintojen kanssa; Tähtitesti täsmmää liiankin hyvin, Kuu/planeettakuvien laatu täsmää, kuvien outo tarkkuuden ja epätarkkuuden yhdistelmä täsmää. Ja kun katsoo noita käppyröitä, niin siinähän on 300-400 millinen melko tarkka alue, jota sitten loppuosa peiliä suttaa. Siksi aina hiukan häviää 400:lle putkelleni. Paitsi erittäin kontrastikkaissa kohteissa, kuten Marsin osalla, saattaa pärjätä. Kontrastikkaat pienet yksityiskohdat kuukuvissa näkyvät, mutta nekin sameina ja isompi kuvaskaala on pehmeä. Ja ihan pienet, hennot detaljit eivät näy koskaan...

Verrokiksi vielä tähänkin peilin mukana tulleet raportit. Outo juttu.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Stargate%20600S%20REBEL/3.jpg?img=medium)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Stargate%20600S%20REBEL/5.jpg?img=medium)

Tuo 400:n putken mittaaminen voisi tosiaan olla hyvä verrokki. Jos saan siitä kelvollisen uskottavan tuloksen, lisäisi se luottoa omia mittauksiani kohtaan.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.11.2025, 20:19:58Yritin myös taas saada kameraa toimimaan eri objektiivilla, mutta silläkin joko vinjetoi tai veitsi peittää osan kuviota, niin visuaalimittauksilla sitten mennään vielä eteenpäin.

Kiinnosta millanen tuo kamera ongelma on?
Mulla oli ASI120MM + 8-80mm zoom linssi, iris ei toimi, linssi kokoajan täydellä aukolla.
Kameran linnsi noin 5mm päässä veitsenterästä. ei ongelmia.

Tarvittaessa voin lainata tuon kameran+ obiskan noin vuodeksi..


Tuolla virityksestä.. mulla kamera  liikkuu veitsenterän kanssa samassa penkissä.
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18629.msg172801#msg172801

Kokeilin tällaisella 5-50mm obiskalla

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/asi1.jpg?img=smaller)

Ja ongelma on, että vaikka peili näkyy hyvin kokonaisuudessaan, tai a.o. kuvissa maski, niin palaava valo ei näy. Tuossa vasen viiva osoittaa kohtaan jossa kirkas paluusäde vaan leikkautuu ja oikea viiva näyttää, että maskin reiät oikeassa reunassa alkavat myös jo himmentyä. Ja alemmassa kuvassa näkyy tosi outoja ilmiöitä, ihan erilaista kuin silmällä katsoen. Koitin sitten vanhalla digipokkarilla, joka oli hyllyssä, mutta samaa ongelmaa.  Kokielin myös ASIn mukana tulleella pikkulinssillä, jolla toki peili jää liian pieneksi kuvassa, mutta sama ongelma siinä. Vaikka tunkee linssejä terää vasten. Laitoin nyt vanhan eos500D:n akun lataukseen, josko sen isolinssisellä obiskalla toimisi paremmin? Johtuuko tämä jotenkin siitä, että peili on F4, koska visuaalisestikin joudun silmää hiukan liikuttamaan kun vertailen ihan reunakoloja?


(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/kamera2.jpg?img=smaller)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.11.2025, 19:54:33Mutta siitä olen eri mieltä, että tuo yleisesti penkkitesteissä käytetty tappiripustus tai vastaavasti V-ripustus toisi testiin lisää tarkkuutta; Sehän on lähtökohtaisesti huono ripustustapa peilille noin yleensä

Kirjoitin ehkä hieman harhaanjohtavasti, tarkoitukseni oli siis nimenomaan rummuttaa tätä peilin pyöräyttämisen mahdollisuutta ja sen avulla poistettavaa astigmaattisuutta - ei niinkään että kaksi tikkua vanerissa olisi paras tapa ripustaa peili. :grin: Tuollainen ripustus on vain hyvin yksinkertainen tehdä, mutta jos se pyöräyttäminen onnistuu putkessa itsessään niin silloinhan tästä on turha tehdä erillistä setuppia.

Ajatus hieman takkuaa, mutta koita saada selvää.

Jo nyt muistan, mulla oli myös välillä jotain sellaista että osa peilistä ei näkynyt, laitoin aivan peilin ulkoreunaan maalarinteipin palat peittämään samaan tapaan kun kynnet peilinpitimessä. Niiden avulla aina tiesi että näkyykö koko peili kuvassa reunasta reunaan.
Varsinkin kun mittasin ilman maskia, niin täysinvalaistusta peilistä ei pystynyt sanomaan että onko kuvassa 100% peilistä vai oliko osa leikkaantunut pois.

Täysinvalaistu peili (ilman maskia) haetaan ensin tuohon fokuspisteen kohdille, missä noi sun maski kuvatkin on kuvattu, siirretään veitsi kokonaan pois edestä ja katotaan näkyykö kokopeili reunasta reunaan. Tämän jälkeen säädetään mittausaluetta 10mm taaemmas ja katotaan näkyykö myös siellä peili reunasta reunaan kuvassa. Joskus oli niin että keskustan mittauksissa koko peili näkyy hyvin, mutta siirrettyessä ulkoreunan mittauksiin, toinen reounoista alkoikin pimentymään jossain puolessa välissä matkaa.


Mulla kun valonlähde, veitsiterä ja kamera liikku samassa penkissä, niin peilin koko kuvassa pieneni kameran etääntyessä peilistä, ei paljoa, muutaman pikselin, eikä se pahemmin vaikuta mittausytarkuuteen, mutta hyvä tietää.



Nyt en muista enkä osaa sanoa tarkkaan mikä aiheutti leikkaantumisen, mutta saattoi olla kameran+ objektiivin suuntaus peiliin. Jos kamera+ objektiivi katsoo vaikka asteen, pari peilistä sivuun, niin valonsäteen saa kuitenkin säädettyä keskelle kennoa, säde vaan tulee silloin hieman vinossa.

Eli normi valaistuksessa pitää peilin kuva kollimoida aivan keskelle kennoa (kuvaa). Sitten laitta testerin valonsäde päälle ja säätää veitsi keskelle objektiivia ja valonsäde tulee viellä keskelle objektiivia..

Jos 30cm F4  näky mun mittalaitteella ok, niin 60cm F4 pitäis näkyä samoin, 2x isompi peili, mutta sitä katsotaan 2x kauempaa = näennäinen kulmaläpimitta on sama.
Kokeile myös hieman pienentää peilin kokoa kuvassa, peilin kooksi vaikka 600... 900 pikseliä. (mikähän kamera sulla on mittauksissa).

Mittailin aina ilman maskia.
Valonlähtenä kirkas valkonen ledi jonka päällä alumiiniteipin pala, johon neulalla pistetty noin 0.1mm reikä.

Toinen ledi oli ilman neulanreikä teippiä ja vähän sivussa. Kun ekan kerran sain himmeän neulanreikä valon osumaan kameran kennolle, laitoin kirkkaaman ledin päälle, ja piste mihin tämä valo osui, siihen laitoin valkoisen paperin palan ja ruksin. Muotoilussa peilin joutu hyvin usein suuntaamaan , ja tästä oli iso apu. Normaali valaistuksessa pysty säätämään peilin oikein.

Kiitos Timo.
Tämä ongelma taisi nyt ratketa. Yksi syy näkyy tuossa kuvassa, missä objektiivi on kiinni ASI kamerassa; T2-cs adapteri pullottaa tuolla tavalla ulkona kamerasta. Syynä oli kameran nokan sisällä ollut ylimääräinen adapteri, T2-filtterikierre rengas, joka on jossain välissä sinne jäänyt. Musta kun oli mustaa pohjaa vasten, näytti aivan kameraan kuuluvalta, mutta esti objektiivin menemisen riittävän lähelle kennoa. Kun ruuvasin sen sieltä pois, obiska meni pohjaan asti ja tarkennus sekä zoomi alkoi toimia oikein. Nyt kun huolella haarukoin, niin ihan jo käsivaralla löytyi kohta missä näkyy koko peili valaistuna. Täytyy vaan rakennella veitsikelkkaan digiscoping adapterille kiinnitykset, niin saan siitä kunnon säädöt kameran paikalle ja kameran kulkemaan veitsen mukana kuten sinulla. Jos kameran tukee erilliselle jalustalle, kuten minulla nyt on, sille pitää jättää tuo reilu 8mm veitsen liikevaraa ja se on ihan liikaa. Kamera pitää saada ihan kiinni veitseen, mutta nyt kun obiska toimii oikein, niin siinä kohtaa sitten kuvakin näkyy.

Hienoa. Hiukan virittelyä, niin saan ensin vielä maskianalyysin kameran kautta ja sitten pääsen maskittomaan kuva-analyysiin. Ja sitten lienee johtopäätösten ja toimenpiteiden aika. Tästähän tulee jännää, taas kerran.

Hyvä homma!

Kannattaa ottaa myös "pinnanlaatu kuva" (tai kuvia muutamalta eri etäisyydeltä 2...4mm keskustan fokuksesta ulospäin.)

Kun veitsi leikkaa noin puolet valonsäteestä, ota Noin 500 kuvan ser esim 2mm keskustan fokuspisteestä. kuvan nimeksi 2mm
Siirrä veitsi kokonaan valonsäteen kohdalta ja ota noin 200 framen 2mmFlat sitten teet siitä normaalin "palneetta" kuvan pinoamalla, ja käyttämällä flattia (2mmFlat).

Pinnan muodot pitäisi näkyä heinosti, jos kuvauksen aikana ei ole hirveästi turbulenssia.

EDIT väriiltteri valodiodin edesssä parantaa hieman kontrastia - sama homma kun planeetta kuvauksissa..

Plaah, paitsi ettei onnistunutkaan  :realmad:

Rakentelin muutaman lisäpalikan avulla digiscoping adapterista kameranpitimen, jossa on säätöjä joka suuntaan ja vähän enemmän. Sillä sain obiskan käytännössä ihan terään kiinni.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/cam1.jpg?img=full)

Vaan ei sillä vaan saanut koko maskia millään kerralla näkymään vaikka teki mitä. Paras kohta antoi tällaisen, missä toinen reuna leikkautuu ja kun tuosta lähti pakittamaan teräkelkkaa kameran kanssa, homma vaan huononi. Ei tajua...

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/mask1.jpg?img=full)

Ajattelin, että onko tuon 8-80mm obiskan iris jotenkin ahdas, ja päädyin kiukuissani purkamaan koko obiskan ja viskaamaan osat romukoppaan. Se siitä sitten, täytyy hiukan jäähtyä välillä.  :veryangry:

Kokeilitko ilman maskia ja terä pois kokonaan edestä..?
Miten kaukana valonlähde sivu/pystysuunnassa obiskan keskipisteestä?
Mulla valonlähde samalla viivalla veitsiterän kanssa.
Ja jos oikein muistan niin kamera liikkuu x-akselilla veitsen mukana, mutta ei y-akselilla. (kuva)

Ja eilen sait "käsivaralta" koko peilin näkymään???

Kuinka iso valonlähde? Mulla oli alumiiniteippiin neulanterällä sen ehkä 0.1mm tehty hole valonlähteenä-

Onko optinen tilanne eri kun objektiivin sisällä oleva kaihdin leikkaa valoa verrattuna siihen että objektiivin edessä oleva veitsi leikkaa valoa?

Veikkaan että edessä oleva este (veitsi) vinjetoi veitsen puolen pimeäksi tai ainakin tekee toispuolisen valaistuksen.

Eilen sain käsivaralta koko peilin näkymään, mutta silloin minulla taisi olla veitsi niin pois paluusäteen edestä, että kaikki raot valaistuna (jotta näin että koko maski eli koko peili näkyy). Heti kun tuon veitsen oikealle paikalle,  tuo kiusa alkaa. Olen lukenut, että paluusäteen pitää osua objektiivin keskelle, mutta siinä en vaan saanut toimimaan. Tuon parhaan kuvan sain kun objektiivi veitsen takaa n. 3/5 esillä...

Valonlähde n 2-3mm, puoliksi veitsen takana, tämä kun on slitless. Ehkä pitäisi kokeilla pinholella muuttuuko jokin.

No, rakensin järkkärin pölysuojasta ja t2 adapterista virityksen, jolla saan vanhan canon eosin objektiivin asin nokalle ja ehkä fokusoituakin. Jahka liima kuivuu ja testaaja rauhoittuu, kokeilen mitä sillä näkyy. Ja on minulla pari cs objektiivia tulossa vielä.

Hmmm. Kyllä Mike Lockwood suosittaa slitlessiä ja kuvaamiseen käyttää canonin 135mm obiskaa. Sanoo, että pitää olla riittävän iso linssi keräämään koko kuvio ja aukko mahdollisimman auki. Samannäköinen ja kokoinen valolähdekin hänellä oli, kuten muutkin slitlessiin suosittaa. Mark Cowanin mukaan kameran ei edes tarvitse olla kovin lähellä veitseä. Tekoälyn mukaan slitlessillä onnistuu vaikka päivänvalossa... no, katsotaan saanko järkkärin objektiiveilla jotain aikaan, jos nyt saan ne toimimaan ASIn kanssa.

Jihuu! Canonin 18-55mm objektiivi toimi, kun sain sen Asi678:n nokalle omatekoisella t2 sovitteella. Niukalle se meni silläkin, mutta riitti kun asemoin kameran sivusuunnassa huolellisesti. Pituussuuntaan ei sitten ollutkaan yhtään tarkka veitsietäisyydestä, sain laittaa alkuperäiseen ulkoiseen jalkaan ja pitää kameran paikallaan vaikka kelkka liikkui. Ajoin heti muutaman sarjan maskilla testaten, yhden sarjan jopa huoneessa valot päällä...

Sitten otin maskin pois ja otin pari sarjaa paljasta peiliä, kuvaten 0,3mm välein. Tosi vakaa ilma minulla tuolla kaukoputkikammiossa, ainoat värinät tuli kun läppäri oli hölmösti pöydällä testilinjan alla ja ajoi jonkin päivityksen ja hetken puhkui enemmän lämpöä, muuten ei oikein mitään värinöitä.

Hienoa, nyt sain testisarjat ja pääsen kuvien kautta tekemään rinnakkaisen analyysin. Jännitys senkuin tiivistyy.

Ja tässä ensimmäiset kameralliset yritteet. Eosin kittizoomi oli kiltisti ASIn nokalla näin:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/eos.jpg?img=full)

Halusin vain kokeilla still-kuvilla äkkiä, mutta kun en löytänyt firecapturesta minkäänlaista still-nappia, käytin hädissäni ASIstudiota, josta nappi löytyi. Ruudulla kuva näytti hyvältä, mutta tuo talletti kuvat johonkin ihmemuotoon ja vielä poltti kirkkaat kohdat puhki. No, ei haitannut tätä analyysia. Alla näytteenä 6,9mm kohdalta ruutu sekä siitä peilattu ja erotuksella käsitelty loppuruutu. Tuossa 6 ja 7 millin välillä tuo vaakakohdan reuna meni tuollaiseksi oudoksi, niin otin mitat tuosta hiukan keskiviivan ylä/alapuolelta, missä tumma rinkula palaa pyöreäksi takaisin. Siinä kohdin ne maskin aukotkin pääosin oli. 7 millin jälkeen reuna palasi jälleen normaaliksi. Toinen ruutu on sitten levelsillä käsitelty, missä näkyy mitä lienee. Teen parempia analyysiruutuja kun keksin sopivan kaappausohjelman, ettei pala tuollain puhki.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/6_9a%20kopio.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/6_9_levels.jpg?img=full)

Otin kuvia 0,3mm välein, jolloin mittapisteitä kertyi 29 kappaletta. Ongelmaksi tuli, että figurexp sallii vain 15 mittapistettä kerrallaan, niin piti hiukan kikkailla. Tein ensin ajon, mihin valitsin 10 lähimpänä maskin aukkoja sijainniltaan vastaavaa mittapistettä, noin niinkuin referenssiksi. Tutulta näyttää tuo kumpare ja reuna on aika aggressiivinen:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/photocorrelated_Surface.gif?img=full)

Sitten toin lisää mittapisteitä kahdella eri kammalla, 15 kumpaankin. Hiukan erilaisen käyrän tietysti noihin sovittaa, mutta jos saisi kaikki pisteet kerralla, niin aika jyrkkähän tuo taitaisi olla. Ihan reuna menee vähän arvailuksi.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/photo4woinner_Surface.gif?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/photo3woinner_Surface.gif?img=full)

"Halusin vain kokeilla still-kuvilla äkkiä, mutta kun en löytänyt firecapturesta minkäänlaista still-nappia"

Vasemmasta yläkulmasta firecapturessa - kokeile 16bit
Käytä formaattina bmp, jpg tai PNG (formaatin saa muutettua napista jossa lukee SER) limitiksi 1 frame ja ota yksi tai useampi stil kuva. Joka kerta kun käynnistät videokuvauksen, tuloksena on yksi stil kuva.

"Toinen ruutu on sitten levelsillä käsitelty, missä näkyy mitä lienee. "

Vaikuttais siltä että Näyttää peilin pinnanmuotoja muutaman nanometrin tarkkuudella. Hieman karheutta ja aavistus työkalun jättämistä samansuuntaisista hionta (muotoilu) jäljistä sekä pari hieman selkeämpää jälkeä kun muotoilutyökalu on vedetty pois peilin päältä suoraan alas. Saattaa olla myös muutama, neljä "reikää" kuvassa (voi myös olla pölyn aiheuttamaa jälkeä). Se että onko reikiä, vaiko pölyä selviää pyyhkäisemällä mikrokuituliinalla aluetta ja pyöräyttämällä peiliä muutaman asteen ja kuvaamalla uiudelleen.
  Oikeassa reunassa näkyy tuollainen, peilatusta kuvasta mitattu hylly 14mm leveä ja kirkas ulkoreuna noin 11mm joka näkyy hyvin mittauksissa.

Leikkasin tuon kuvan ulkoreunojen mukaan, ja laitoin kuvan 598 pikselin levyiseksi, niin sektoreita voi mittailla 1pix = 1mm

Hiotaanko peiliä pienellä koneella ja itse peili pyörii alustallaan? Tai pitäiskö sanoa kiillotetaan? Kuitenkin kuvissa näkyy vyöhykkeet niinkuin kehän muotoiset.

Ensin peili kiillotetaan ja sitten ruvetaan muotoilemaan.

Muotoilu Yleensä ihan käsilä liikuttelemalla sekä pyörittämällä työkalulua ja kävelemällä työpöydän ympäri.
Isoimmilla peileillä yleensä peiliä pyöritetään hitaasti konevoimalla ja muotoilutyökalua liikutellaan ja pyöritetään käsivoimin.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 12.11.2025, 23:24:59Oikeassa reunassa näkyy tuollainen, peilatusta kuvasta mitattu hylly 14mm leveä ja kirkas ulkoreuna noin 11mm joka näkyy hyvin mittauksissa.

Tarkoitatko hyllyllä tuota kello kolmessa olevaa mustaa varjoa, joka peilatussa kuvassa näyttäytyy mustan rinkulan siirtymänä/vääntymänä vaaka-akselin läheisyydessä? Onko tuo foucault-testin ominaisuus, että tuo näyttäytyy vain lähellä vaaka-akselia? Eli olisi peilin ympäri, mutta testi ei näytä kuin tuossa kohtaa? Tuossa kohtaa otin peilatusta kuvasta sädemittaukset siitä kohtaa, missä musta rinkula palaa pyöreäksi, kun muuten lukemat meni aivan hulluksi. Siten saatu siis tämä profiili, johon merkkasin harjanteen ja sitten tuon syvän uran, joka lienee tuo musta varjo kello kolmessa.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/harjanneura.jpg?img=full)

Tästä sitten curvesilla näkyvämmäksi väännellyt kuvat tuon harjanteen huipulta ja rinteiltä vastaavilta kohdilta. Kuva toimii linkkinä täysikokoiseen png kuvaan.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Harjanne.png/_medium.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Harjanne.png)

Ja tässä vastaava sarja tuon uran kohdilta samalla tavalla

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Uran%20pohja.png/_medium.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Uran%20pohja.png)

Ajattelin seuraavaksi ottaa vaikka videon kun ajelen veitsikelkalla koko matkan, sekä paremmat kuvat. Sitten ehkä vielä pyöräyttää peiliä ja sama homma. Ei tästä peilistä kaunotarta taida saada ilman hiomista.

Joo tuosta vihreällä merkatusta vaaka alueesta tehdään mittaukset. ja tuo hylly klo 3 kohdalla on koko peilin reunuksen kiertävä. Kyseinen, rinkula säteellä 275mm-288mm,  on käytännössä pallopintaa.

Jos 598mm peili olisi muodoltaan pallopinta, löytyisi veitsiterällä yksi ainoa kohta jossa veitsi pimentäisi koko peilipinnan kerralla. Paraboloidi peilin keskusta, sinulla z1 on käytännössä pallopinta ja siitä reunoille mennessä poiketaan pallopinnasta. Ja tässä sinun peilissä on onnistuttu  saamaan reunalle 13mm alue pallo pinnaksi, jolla tosin on eri polttoväli kun keskustalla.

Jos tekee maskitonta mittausta, niin kannattaa levelseillä säätää niin että tulee tuollainen kpea musta rengas - siinä kohdassa on mitattava sektori ja sen saa mitattua muutaman millin tarkkuudella.

Kiitos, Timo. Tuolla tavalla sen ensin suunnilleen teinkin, mutta tuo reuna antoi profiilille figurexp:ssa kerta kaikkiaan niin ruman muodon, että otin mitat sitten ylempää. Tuo kaksirivinen maski teki tavallaan saman tempun visuaalisessa mittauksessa ja siksi siis reuna antoi hassuja tai suorastaan vaikeita tuloksia. Ompas tämä nyt. On se hyvä, että sinä Timo silloin usutit tähän mittaushommaan! Eihän tällaista viihteellistä draamaa ole edes televisiossa  :rolleyes:

Iteraatiota nro;6 pukkaa siis tälle putkelle. Lienee jo jonkin sortin maailmanennätys.

Kieltämättä vaikeaa...eikä tuo kollimoinnilla parane. Hiottava on..

Mulla on Astroreflekt peili ja se taitaa laadultan olla mitä lupaa. Olis pitänyt mitata peili silloin kun focaultin testeri oli viellä olemassa. Jos vaikka olisi kerrankin toimittaja jonka mittaustulos raportti vastais toimitettua peiliä. Vhän usko karissu noiden sun kokemusten myötä.
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=19035.msg182462#msg182462

Suorittavat myös uudelleen muotoilua.Jostain tulin käsitykseen että ovat Bulgarian poikia.
https://www.astroreflect.com/about-us/

Alimpana uudelleen muotoilusta:
https://www.astroreflect.com/telescope-mirrors/

Aikamoista tragediaa tämä, pahastihan tuo vaikuttaa siltä että muodossa on vikaa. Tämän voinee osoittaa myös tähtitestinkin kautta maskaamalla huonon reunan pois, hypoteesina että tähtitestin pitäisi parantua reilusti. Oletko laskenut minkälaisiin lukemiin päästään pienentämällä apertuuri esim. d=500mm? Toki se ei ole sitä mistä tässä on maksettu, mutta niin kauan kun peili on omissa käsissä eikä uudelleenmuotoiltavana niin siitä voisi saada näin jotain iloa irti.

Olen välillä haaveillut oikein käsin tehdyn kunnon peilin hankinnasta mutta tätä lukiessa kyllä usko näihin peilinikkareihin vähän karisee, on tuossa jo sen verran sekä rahaa että aikaa kiinni että uskoisin uudelleen muotoilun kannattavan. Olisi mielenkiintoista myös nähdä millaiset mittaustulokset ovat alkuperäisellä skywatcherin peilillä, jos sinulla myös se vielä nurkissa pyörii.

Olen itse kokonsa puolesta tosi tykästynyt 8" F/6 peiliseen newtoniin ja itsellä on ollut mielessä Orion UK:n laadukkaampi peilisetti omaan dobsoniin, ne taitavat tosin olla ihan tehdas tuotettua tavaraa joten isompaa riskiä niissä ei taida olla, myöskin 20cm peiliä lienee huomattavasti vaikeampi sössiä.

Lainaus käyttäjältä: vehnae - 14.11.2025, 13:06:08Aikamoista tragediaa tämä, pahastihan tuo vaikuttaa siltä että muodossa on vikaa. Tämän voinee osoittaa myös tähtitestinkin kautta maskaamalla huonon reunan pois, hypoteesina että tähtitestin pitäisi parantua reilusti. Oletko laskenut minkälaisiin lukemiin päästään pienentämällä apertuuri esim. d=500mm? Toki se ei ole sitä mistä tässä on maksettu, mutta niin kauan kun peili on omissa käsissä eikä uudelleenmuotoiltavana niin siitä voisi saada näin jotain iloa irti.

Tein kuvamittaukset nyt Timon opastuksen mukaan tarkemmin levels-säädön avulla ja käytin nyt joka paikassa vaaka-akselin kohdalta mitattuja arvoja. Sitten tein analyysit muutamalle eri potentiaaliselle maskatulle halkaijalle.

426mm halkaisijalle maskattuna tuo peili toimisi kohtuu hyvin, 1/6 aallon tarkkuisena. Tuo näkyi jo niissä alkuperäisissä coude maskilla tehdyissä visuaalifoucaulteissa. Tämä on se halkaija jonka ansiosta tämä peili kyllä tuottaa planeettakuvaa ja pääsee lähelle tuon SW400:n tasoa. Analyysi alla.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/426cropcam1_Surface.gif?img=full)



Sitten 510mm halkaisijalla tarkkuus putoaa tuonne 1/4 aallon pintaan, ollaan traditionaalisen diffraktiorajan pinnassa, mutta planeettakuvaukseen? Tuo 400mm ylittävä osa alkaa jo häiritä enemmän kuin auttaa... Mutta hyvässä kelissä saadaan varmaan hyvää aikaan.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/510cropcam1_Surface.gif?img=full)



Mutta sitten 555mm halkaisijalla täysi lässähdys:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/555cropcam1_Surface.gif?img=full)



Ja täysi halkaisija on sitten silkkaa kauhua. Tuo sisimmän 400mm:n kuva sutataan pehmeäksi ja pienimmät detaljit hukataan ja lähinnä korkean kontrastin kohteet, kuten Mars taannoisessa kuvassani, selviävät käsittelystä melkein kunnialla.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/nearaxcam1_Surface.gif?img=full)


Eli kyllä tuo johonkin 400-500mm välille maskattuna voisi toimia, mutta kun minulla samalla itsekulkevalla alustalla on jo tuo 400mm, niin hiukan turhake.

Tosi hyvin muuten tuossa äskeisissä näkyy, kuinka eri halkaisijoilla löytyy best fit eri polttoväleiltä ja kuinka erilainen se fit on profiililtaan. Tuo lienee juuri se ihmettelemäni ilmiö, kun kuvassa on yhtä aikaa tarkkoja detaljeja ja silti kuva isommalla skaalalla on ikään kuin epätarkka?

Muutama analyysi vielä tästä peilistä ja homma taitaa olla paketissa. Nyt kun pääsin kuva-analyysin makuun, niin tosi kiintoisaa tulee olemaan nähdä mitä tuo SW400P on syönyt.

Aikanaan tähän kyllä peili lopulta saadaan, mutta tuo apupeili rupesi toki myös mietityttämään; Alun perinhän tekijä oli unohtanut tehdä apupeilin ja meinasi lähettää pääpeilin ilman apupeiliä ja sitten häthätää teki apupeilin...

Jäin ihmettelemään tuota kamerakuvissa esiin tullutta tolkuttoman huonoa peilin reunaa; sen tuottama tähtitestisimulaatio ei oikein enää vastannut kunnolla todellisuutta ja putki tuottaa siihen nähden kuitenkin kummallisen kelvollisehkoa kuukuvaa. Ja kun peilin tekijä on kuitenkin jonnekin 400mm halkaisijaan asti kuitenkin 1/6 valoaaltoa saanut aikaan...

No, tänään sitten tein toistotestin ajatuksena saada toistoa ja laadukkaampaa kuvaa ja videonkin. Nyt Timon ohjeilla sain Firecapturen käyttöön ja kunnon 16bit png:tä aikaan. Mutta heti testiä alustaessani huomasin, että kamera jälleen leikkasi valokuviota oikeasta reunasta, oli jotenkin liikahtanut. Hain kameralle paikan (pienen pieni liikutus) ja sain myös valotusarvot nyt tosi kivasti kohdilleen ja ajoin sarjan 0,25 etenemällä. Ja kas kummaa, tuo ulkosyrjän pallomainen vyöhyke oli kadonnut  :shocked:  Nyt varjo ja siten peilatuissa kuvissa musta rengas käyttäytyi säännöllisesti reunalle saakka. Jokin minulla oli tuossa ensimmäisessä kameratestissä pielessä, enkä oikein keksi muuta kuin kameran asennon. Minähän en siinä enää visuaalisesti katsonut, vaan kaikki oli kameran läpi.

No, nyt tuli hyvää kuvaa ja videokin. Video löytyy (leikatulla laadulla) https://www.youtube.com/watch?v=7iW7ZwHFh4g (https://www.youtube.com/watch?v=7iW7ZwHFh4g)
Nytkähdykset tulevat, kun kääntelen käsin mikrometriruuvia, en jaksanut vielä virittää sähkömoottoria vetämään. Parissa kohtaa läppäri huokaa lämpöä, joka näkyy väreilynä.

Ja sitten tuloksia: Kun tuo kummitusreuna katosi, tulokset ovat nyt jälleen järkeviä ja hyvin johdonmukaisia maskivisuaalimittausten kanssa. Figurexp tarjoaa peilille 1/3,7 PV tarkkuutta, eli hieman huonomman kuin "alin diffraktiorajoitteisen raja". Tuo on hirvittävän johdonmukainen arvo putkella saataviin tuloksiin nähden. Huoh.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/newcam_Surface.jpg?img=full)

Älkää hämääntykö miksi käyrät näyttää välillä kovin erilaisilta, figurexp hakee samalle datalle erilaisia sovituksia eri polttoväleille ja kun en voi syöttää kuin 15 pistettä kerrallaan, eri pistejoukkokin tuottaa samasta datasta erilaisia sovituksia. Ja kun koko halkaisijan datasta saa tuon y.o. sovituksen vajaa 1/4 pv:llä, sama data cropattuna 445mm halkaisijalle tuottaa a.o. sovituksen jo paremmalla 1/6pv tarkkuudella. Samaa dataa, eri sovitus eri fokuspisteelle.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/newcam445crop_Surface1.jpg?img=full)


500mm halkaisijaan maskattuna peili putoaa juuri alle 1/4 pv:n. Jälleen hiukan erinäköinen, vaikka sama data ja sama peili.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/newcam503crop_Surface1.jpg?img=full)


Ja nyt taidetaan päästä lopulta johtopäätökseen alla olevan koosteen kautta. Eli tuossa on nyt alarivillä:
Vaakaveitsellä maskin avulla visuaalisesti mitattu y-akseli, joka mittaushetkellä ihan fyysisestikin oli peilin pystyakseli ripustuksissaan. Sitten on pystyveitsellä maskin avulla visuaalisesti mitattu 45 asteen kulmassa edellisestä oleva diagonaali, joka mittaushetkellä oli fyysisesti vaaka-asennossa. Ylärivissä sitten uudesta kameramittaussarjasta kaksi ajoa ilman maskia, asento ja diagonaali sama kuin tuo maskillinen 45 astetta testi.
 

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/Collection1.jpg?img=full)

Nyt saan toistettavia tuloksia eri metodeilla ja eri kohdista peiliä ja eri asennoissa ja tuloksena näyttäisi olevan todellakin n. 1/3,5 PV sitruuna. Ajelen huomenna vielä pari kamerasarjaa ja sitten lähtee postia Ranskaan.

Vielä tuosta kummitusreunasta: Alla lähelle samoilta kohdilta ruudut aiemmasta kamerasarjasta (oikea) ja nyt uudesta (vasen). Tosi outoa. Täysikokoiset https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/8_5%20comparison.jpg?img=full (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/8_5%20comparison.jpg?img=full)

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/8_5%20comparison.jpg?img=full)


Nyt tosiaan kuvaus toimii. Kait tuo kameran asennosta jotenkin tuli, ei oikein muuta selitystä, kun mikään muu ei muuttunut. Pölyä tosiaan on peilin pinnalla runsaasti, isojakin nokareita, eli eivät ole reikiä.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/8_0b.png?img=full)

Miksiköhän kuvat on niin symmetrisiä? Luulisi että käyrä olisi hyvin vaihteleva oikean ja vasemman välillä.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 15.11.2025, 23:59:55Miksiköhän kuvat on niin symmetrisiä? Luulisi että käyrä olisi hyvin vaihteleva oikean ja vasemman välillä.

Tarkoitat varmaan tuota surface error analysistä`?

Kuvaajan alareunassa vasen puoli on säde millimetreinä, oikealla puolella säde prosentteina.
      Focaultin testisä mitataan kohta missä veitsenterä leikkaa valonsäteen (= x etäisyys peilin keskipisteen polttovälistä) ja samalla mitataan millä säteellä (peilin keskustasta) valo pimenee yhtä aikaa, sekä peilin vasemmalla että oikealla puolella. Mittauksista ei saada tulosta erikseen vasemmalle ja oikealle puolelle.

Pinnan erot täydelliseen paraboloidiin verrattuna sitten esitetään yllä nähdyssä muodossa.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 16.11.2025, 18:19:20Tarkoitat varmaan tuota surface error analysistä`?

Kuvaajan alareunassa vasen puoli on säde millimetreinä, oikealla puolella säde prosentteina.
      Focaultin testisä mitataan kohta missä veitsenterä leikkaa valonsäteen (= x etäisyys peilin keskipisteen polttovälistä) ja samalla mitataan millä säteellä (peilin keskustasta) valo pimenee yhtä aikaa, sekä peilin vasemmalla että oikealla puolella. Mittauksista ei saada tulosta erikseen vasemmalle ja oikealle puolelle.

Pinnan erot täydelliseen paraboloidiin verrattuna sitten esitetään yllä nähdyssä muodossa.

Aha se selittää symmetrisyyden. Onko täydellinen paraboloidi vaakasuora viiva?

Joo, vaakasuora viiva vastaa täydellistä paraboloidia.

Pyöräytin peiliä takaisin vastapäivään arviolta sinnepäin, mitä ihan ensimmäisen maskitestin jälkeen pyöräytin sitä myötäpäivään, aivan tarkka asento on jo hukkunut, mutta suunnilleen. Ajatuksena toistaa kameratestillä nuo ihan ekat visuaaliset maskitestit. Samalla hiukan säätelin veitsikelkkaa ja kameraa, että kaikki mittakellot yms. olisi hiukan eri asemissa kuin aiemmissa.

Siinä ekassa x-akselin maskitestissä epäilin, että en saanut ihan reunaa maskin kanssa visuaalisesti arvioitua oikein, kun siinä oli testin mukaan alas taipunut reuna (suhteessa täydelliseen paraboloidiin), kun taas y-akselilla ja 45 asteen diagonaalilla oli ihan uloin reunan nirkko jo taas ylöspäin nouseva. Mutta nyt kun palasin kameralla lähelle tuota alkuperäistä x-diagonaalia, sain hyvin samankaltaisen tuloksen kuin alunperin ja jopa best fit oli melkein täsmälleen samalle polttovälille. Katsokaapas tuota! Vasen on nyt kameralla mitattu ja oikea viimeinen alussa tuolta akselilta maskilla mittaamani, usean mittauksen keskiarvo.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/X-comparison.jpg?img=full)

Olisiko siis niin, että peilissä on muotona tuo pahuksen 210mm:n säteellä ympärikiertävä korkea donitsi, jonka jälkeen pinta laskee paraboloidin tasoon ja alle 270mm:n säteellä, jonka ulkopuolella se sitten on taas ylösnouseva reunan nykäre, joka osassa kehää on hioutunut pois alaspainuneeksi reunaksi?

Yritin aikoinaan myös hahmottaa että kuinka se peilin pinnan muoto oikeen pitäis ymmärtää tuosta analyysistä. Analyysissä suora tasainen viiva on paraboloidi.

Mulle helpointa on ajatella itse mittattua lukemaa verrattuna laskettuun (ideal) - difference kertoo kaiken. jos 10zone diffeence on 0.31mm on ko. säteeltä peiliä "hiottu liikaa" ja pinnan tulo kulma on senverta lian pieni että valonsäde heijastuu sen 0.31mm liian kauas. Vastaavasti 4 zonessa differenssi on -0.124mm eli pinnan kaltevuus on hieman liian jyrkkä ja valonsäteen heijastus 0.124mm liian lähellä peiliä.

Ohjelma kertoo myös että tuosta 598mm peilistä kun pyyhkäisee 19.63 mm^3, eli noin 0.05g lasia, juuri oikeista paikoista nin ollaan lähellä täydellisyyttä!

Laskinkohan oikein.

Nyt lähti postia kuvineen ja selostuksineen peilin tekijälle sekä jakokansiossa yhden valokuvatestin foucault kuvat. Katsotaan mitä vastaa. Oikeastaan toivon, ettei vastaisi mitään, niin pääsisin heti eteenpäin homman kanssa.

Iterraatio taajuus kasvaa, kun seuraavan peilin voi laittaa suoraan focaultin testiin, ja katsoa onko peilillä edes mitään mahdollisuuksia, ei tarvii odottaa selkeitä.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 14.11.2025, 06:20:29Kieltämättä vaikeaa...eikä tuo kollimoinnilla parane. Hiottava on..

Mulla on Astroreflekt peili ja se taitaa laadultan olla mitä lupaa. Olis pitänyt mitata peili silloin kun focaultin testeri oli viellä olemassa. Jos vaikka olisi kerrankin toimittaja jonka mittaustulos raportti vastais toimitettua peiliä. Vhän usko karissu noiden sun kokemusten myötä.
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=19035.msg182462#msg182462

Suorittavat myös uudelleen muotoilua.Jostain tulin käsitykseen että ovat Bulgarian poikia.
https://www.astroreflect.com/about-us/

Alimpana uudelleen muotoilusta:
https://www.astroreflect.com/telescope-mirrors/

Laittelin kysymystä uudelleenmuotoilusta heille. Sivuillaan peilikoot pysähtyivät 510mm:een, mutta voihan olla että tekevät isompiakin.

Sitten laittelin kysymystä SkyVisionille https://skyvision.fr/ (https://skyvision.fr/)
Eivät suoraan mainostaneet uudelleenmuotoilua, mutta mielestäni joskus ovat mainostaneet. Ja heillä ainakin repertuaari kattaa tämän koon.

Sitten puolassa on Taurus telescopes, https://www.taurustelescopes.com/en/optics/ (https://www.taurustelescopes.com/en/optics/) joka mainostaa 1/8PV peilejä ja tekevät peilejä vakiovalikoimansa ylitsekin aina 25" asti. Eivät suoraan mainosta uudelleenmuotoilua, mutta kenties tekevät. Onkohan heistä kellään mitään kokemusta? Kysyminen ei mitään toki maksa.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 19.11.2025, 19:56:14Laittelin kysymystä uudelleenmuotoilusta heille. Sivuillaan peilikoot pysähtyivät 510mm:een, mutta voihan olla että tekevät isompiakin.

Oli siellä heti peilien hintojen jälkeen maininta:
" Contact us for prices of any diameters which is not listed here or for thicker mirrors."


EDIT:
Tämä mun on pitkään pitänyt tehdä. Pallopeilin analyysi, eli tältä näyttäisi analyysikuvio jos Arin 598mm F4 peili olisi muodoltaan tädellinen pallopinta. Eli tuosta Surface error analyysistä on hiukan hankala vetää johtopäätöstä, mistä kohtaa ottaa lasia pois...

Astroreflekt vastaili. Pystyisivät tekemään peilille interferometrian, mutta uudelleenmuotoiluun koneisiinsa mahtuu vain 556mm halkaisija. Hyvä mittauskin olisi kyllä tässä kohtaa vaivan ja rahan arvoinen, mutta katsotaan.

Peilin valmistajakin vastaili jo toissa iltana, ihmetteli kovin, sanoi mittaavansa kaikki peilit foucaultilla ja autokollimaatiotestillä. Pohti josko pinnoituksessa olisi tapahtunut jotain.. Tähtitestikuvan astigmatismiin ehdotti, että kääntäisin peilin "pitkä puoli" pystyyn, niin ehkä astigmatismi korjaantuisi peilin omasta painosta.

Griere yrittää väistellä vastuuta, eihän peili voi niin soikea olla että asento vaikuttaisi optiikkaan.

Hei,
Kannataisiko kysyä Turun Opteonilta mittausta ja/tai uudelleen muotoilua. Voisivat jopa sen tehdäkin järkihintaan töiden lomassa. Kysyä voi aina.

T.Astroile

Lainaus käyttäjältä: mistral - 20.11.2025, 21:27:53Griere yrittää väistellä vastuuta, eihän peili voi niin soikea olla että asento vaikuttaisi optiikkaan.

Tuolla pitkällä puolella tarkoitti sitä akselia, minkä suunnassa peili tuottaa tähtitestissä astigmatismista ellipsiksi venyneen kuvion pitkän akselin. Jos tavallaan peili on toiseen suuntaan enemmän auki ja toiseen suuntaan enemmän supussa, kuin linttaan astuttu sateenvarjo, niin laittaa auki olevan suunnan pystyyn, niin peili tasaa itseään omalla painollaan.

Kysyin onko mitään, mitä tässä vaiheessa voi tehdä, niin kyllä tuo siihen ihan vastaus on. Tuo pinnoitusjuttu sitten sitten kuulostaa hämärämmältä.

Tämä ja se edellinen Nichollin peili tuo mieleen, että osaavat hyvin hioa tuonne 400mm tienoille asti, niinkuin tämäkin peili oikeastaan on. Mutta onkohan tämmöinen 600mm sitten niin ylärajalla ja harvinainen, että siinä menee metsään. Toki se ei selitä miten mittaus ei sitä sitten paljastaisi.

No, katsotaan tuleeko sieltä vielä jotain, kun aikansa ihmettelee kuvia.

Lainaus käyttäjältä: AstroIle - 20.11.2025, 21:50:37Hei,
Kannataisiko kysyä Turun Opteonilta mittausta ja/tai uudelleen muotoilua. Voisivat jopa sen tehdäkin järkihintaan töiden lomassa. Kysyä voi aina.

T.Astroile

Sehän olisikin jotain, tohtisikohan sitä...

Sitä pohdiskellessa minulla on olo, että viikonloppuna SW400 pääsee foucaultin eteen. Uskon että sen kaikki haluavat nähdä.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 20.11.2025, 22:03:16Sehän olisikin jotain, tohtisikohan sitä...

Sitä pohdiskellessa minulla on olo, että viikonloppuna SW400 pääsee foucaultin eteen. Uskon että sen kaikki haluavat nähdä.

Aina tohtii kysyä, sieltä tulee vastaus kyllä (+ hinta) tai ei.

SW400 kiinostaa kovin, koska siinä on hyvä peili, 1/10 PV voi olla lähellä. mitä itse veikkaat?

Mielenkiintoinen tapaus tämä on, minusta tuota Opteonin tekemään mittausmahdollisuutta kannattaa ehdottomasti kysyä.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 20.11.2025, 23:13:08SW400 kiinostaa kovin, koska siinä on hyvä peili, 1/10 PV voi olla lähellä. mitä itse veikkaat?

Virittelin 400:n mittausvalmiiksi ja linjasin testerin ja nyt on veikkauksen aika ennen kuin otan kuvat. Veikkaan, että:

Joku yllättävä twisti tässäkin tulee. Jotain, joka jälleen kerran saa koko paletin näyttämään entistä oudommalta. Olisiko se jokin epäjohdonmukaisuus joka laittaa hakemaan vielä jotain virhettä mittaussetupissa.

Ja veikkaan peilin laadun olevan mittauksissa maltillinen 1/6...1/7 aaltoa, joka jättäisi ihanasti tilaa parannuksille tulevaisuudessa. Joku hassu yksittäinen vyöhyke tms, joka sen tekee. Ja arvaan kuvissa pinnan olevan jotenkin karkeampi kuin tuo 600:nen pinnansileydeltään.

Ja apupeileihinhän ei ole vielä päästy ollenkaan... Arvaukseni on, että molempien putkien apupeileissä olisi parannuspotentiaalia, mutta se on sitten eri hikka se.

Kautta komeetan! Tätä en todellakaan osannut odottaa  :shocked:  :shocked:  :shocked:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/Foucault/SW400P_1_Surface.gif?img=full)


Samalla varmistui, että se alun kameratestin kumma palloreuna ihan ekassa kuvasarjassa isolla peilillä johtui tosiaankin kameraobjektiivin sijainnista. Nyt näin sen selvästi, että jos kamera on hiukankaan vinossa, objektiivin reuna-alue tekee tuon ilmiön. Mutta tämänpäiväisen testin myötä totean kaksi asiaa:
1. Nyt uskon mittauksiini
2. Peilin laadulla on totisesti merkitystä myös 1/4 aallon yläpuolella.

Ja seuraavaksi kyllä opetellaan apupeilien testaus, koska luulen että tuossa SW400:ssa on potentiaalia parantamiseen apupeilin kiinnityksen/laadun osalta.

Tuo oli muuten hyvin optimoitu tuo peili, koska apupeilin varjokohdasta en saanut lukemaa ulos ollenkaan i.e. peilin keskikohdan muoto on pallo?

Onko Skywatcherissa sienen muotoinen peili? Muistaakseni sellaisia peilejä on tehty, kiinnitys oli vissiin sienen varresta.

Oho S-W on älyttömän tarkka!

Jokos on hyviä ideoita apupeilien testailuun?

Kellähän Suomessa mahtaisi olla vaatekaapissa 20 vuotta lojunut hyvälaatuinen flätti, voisin ostaa itselleni lojumaan.

Siis miten ostan kaikista paikoista juuri Villen kellosta nettiostona ja halvalla random kiinaputken, jossa on tuollainen peili. Ja sitten ostan nimekkäältä tekijältä custom peilin, joka on hiottu pieleen. Hän hioo sen uudelleen ja vieläkin pieleen. Sitten ostan vielä nimekkäämmältä tekijältä custom peilin ja sekin pieleen. Eihän tässä ole järjen hiventä!

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 22.11.2025, 22:10:39...Sitten ostan vielä nimekkäämmältä tekijältä custom peilin ja sekin pieleen. Eihän tässä ole järjen hiventä!

Tuo 60cm mukana tullut mittaus antaa olettaa että laatu on samaa luokkaa kuin nyt tämä 40cm peili. Todellisuudessa huipputekijän mittaukset mennyt pahasti pieleen, joko hosuttu, tai siitten ruvennut ikänäkö painamaan. Vaikea uskoa että aluminointi olisi syypää tuollaiseen eroon.

Tietysti jos alumiinin poistaa ja sitten mittaa uudelleen, niin selviää pinnoitteen vaikutus peilin muotoon. Alumiinin poisto:
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18629.msg172874#msg172874

Jos alumiinia käyttää ylenmäärin pinnoituksessa (Arin mittaus antaa noin 20 mm^3 ylimäärän lasia pinnassa) , jos alumiinia on laitettu vastaava ylimäärä niin sen pitäisi levittäytyä eri sektoreille enemmän ja toisille sektoreille vähemmän jotta saadaan sama vaikutus mittaustuloksiin. Luulisi että pinnoitteen tekijällä on tarkka tieto, monta grammaa alumiinia 60 cm peili vaatii (VLT:n 8metrin peilin pinnoitteeseen menee 7g alumiinia). Ja käsittääkseni aluminointi prosessina on sellainen että alumiini levittäytyy automaattisesti hyvin tasaisesti peilin pinnalle.

Yksi tapa tarkistaa pinnoitteen tasaisuus on pojottaa taskulampulla peilin pohjaan ja tarkastella peilinpuolelta kuinka paljon valoa tulee pinnoitteen läpi. Mun Astroreflect peili - ellen väärin muista - on pinnoitettu Orion-opticsilla, niin kuin tämä 60cm peilkin ?
Ja tunnetusti Orion-Opticsilla on välillä "laatu poikkeamia" - peilien muodossa, mutta en ole kuullut että aluminoinnissa ollut ongelmia. Joka tapauksessa, mulla peilin takana on 10W halogeenilamppu lämmittämässä peiliä pilvisillä keleillä ja tuo lamppu paistaa yllättävän hyvin peilin läpi. Jos 60cm peilin pinnalla alumiinin paksuus vaihtelee useita kymmeniä nanometrejä, pitäisi sen näkyä valoa enemmän ja vähemmän läpäisevänä alueena..

Kuva:

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 22.11.2025, 20:44:57Jokos on hyviä ideoita apupeilien testailuun?

Kellähän Suomessa mahtaisi olla vaatekaapissa 20 vuotta lojunut hyvälaatuinen flätti, voisin ostaa itselleni lojumaan.

Katselin Ed Jonesin vesiflattitestejä aluminoidulle apupeilille. https://youtu.be/a8oPg074bGo?si=gHpbUvZvgoy-Ot-L (https://youtu.be/a8oPg074bGo?si=gHpbUvZvgoy-Ot-L)

Tuo voisi olla tapa, millä testata pitimessään oleva peili. Jos nimittäin lähden hankkimaan jotain referenssiflattia jostain, minun tuurillani se onkin täydellinen paraboloidi...

Astroreflektillä kiinnostuivat kun laitoin lisätietoja ja olivat löytäneet tavan, millä saisivat modattua konettaan jotta peili mahtuisi siihen korjaushiontaan tai tarkemmin sanoen työkalu mahtuisi liikkumaan tarpeeksi rungon välissä. Millipeliksi kuulemma meni. Eli tarjoutuivat mittaamaan ja sen perusteella sitten katsottaisiin miten edetään korjailuun jos edetään. Ainakin yksi vaihtoehto siis avautumassa, katsotaan tuleeko ensi viikolla vielä muita vastauksia.

Ed Jonesin sivut Rayleigh water flat testauksesta https://opticaleds.com/atm/the-raleigh-water-test-for-flats/ (https://opticaleds.com/atm/the-raleigh-water-test-for-flats/)

Tilailin samantien Amazonista fresnel linssin 1000mm polttovälillä ja hiukan ceriumoksidia. Laserosoitin, jalusta, pannu ja vettä löytyy. Mutta mistähän kätevimmin saisi monokromaattista valoa? Laserin eteen joku diffuusori vai joku matelijalamppu eläinkaupasta?

Mahtaako elohopealamppu olla sopiva? Perniössä on Finnparttia, varmaan sähköliikkeistä saa.

https://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Categories/Lamput/Elohopeah%C3%B6yrylamput

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 23.11.2025, 21:54:22Mutta mistähän kätevimmin saisi monokromaattista valoa? Laserin eteen joku diffuusori vai joku matelijalamppu eläinkaupasta?

Kapeakaista filtterillä`? OIII filsu taskulampun eteen`?

Vesitaso on teoriassa hyvä, mutta käytännössä hankala käyttää. Vaikea säätää ja mikään ei saa liikkua lähistöllä. Monokromaattista valoa saa varsin helposti elohopeahöyrylampusta, jos sellaisen löytää. Vielä parempi, jos E27-kantaisesta lampusta kopauttaa loisteaineella pinnoitetun kuvun rikki, jolloin kvartsisesta valokammiosta lähtee monokromaattisen vihreän valon lisäksi varsin vähän muuta näkyvää valoa. Lamppu vaatii kuristimen ja polttimosta lähtevältä vaarallisen runsaalta UV-säteilyltä pitää suojautua. Omissa kokeiluissani kuljetin kuristimen puutteen takia sähkön 1000 Watin keittolevyn kautta - moista menettelyä en tietenkään suosittele. Näkymän kontrastia voi parantaa vielä vihreällä suodattimella. Vuonna 2000 kokeilin asiaa selvittäessäni revontulikuvissa näkyviä rengaskuvioita. Asiasta sivulla  http://www.teknofokus.fi/Foto/Opt1/Optiset01.htm  Tuota Teknofokuksen sivuilla olevaa vanhaa http-protokollaa ei tarvitse pelätä sillä Teknofokuksen sivuille ei voi lähettää mitään informaatiota. Verkokauppaa ei ole, eikä tule.

Minusta helpoin keino apupeilin vaikutuksen selvittämiseksi on käyttää pitimessään olevaa apupeiliä mittaussysteemissä poikeuttamaan valoa 90 astetta kuten kaukoputkessa. Tällöin apupeili sijoitetaan siten, että peilistä palaava valokartio täyttää apupeilin kuten kaukoputkessa. Käytännössä etäisyys mittalaitteesta on kaksinkertainen kaukoputken tapaukseen nähden. Vertaamalla suoraan mitattua mittaustulosta apupeilin kanssa mitatuun tulokseen saadaan mittausten erotuksesta apupeilin ja sen pitimen aiheuttamat virheet selville. Analyysiä tehtäessä on huomattava apupeilin suorittama kuvan kääntyminen peilikuvaksi.

Aluminoinnista sen verran voin kertoa, että aikoinaan peilejä aluminoidessani käytin 1 mm:n alumiinilankaa 8-10 cm, joka höyrystyi tasaisesti joka suuntaan. Etäisyys peiliin oli hieman alle puoli metriä ja peili pyöri laitteen yläosassa pinnoitettava puoli alaspäin ja alumiinilähde noin 15 cm pyörimisakselin sivulla. Siitä vain laskemaan...

Kirjatiedon mukaan 100 nm:n paksuinen alumiini läpäisee valoa sopivasti Auringon katseluun, eli 1/100000 osan valosta, joka on sopiva  paksuus kaukoputkipeilille.

Hannu Määttänen - Teknofokus

Jos on kontrasti kunnossa vedenpinnan ja peilin välillä (johon tuo ceriumoksidi tarvitaan), niin saattaa noita fringejä ilmestyä ihan parikymmentä nanometriä leveän ledin (punainen tai vihreä) valoonkin. OIII-filsut ei ole paljon tuota kapeampia.

Toinen tapa testata apupeili voisi olla sellainen että ensin testaa esim. paistinpannulla lilluvaa öljypintaa vasten ronchi-hilalla double pass autokollimaatiossa jonkun melko hyvän linssiputken, jollain 4" ED-putkella varmaan löytyy ainakin jonkin värinen aallonpituus jolla ronchi-viivat on suoria. Sitten voi korvata sen öljyflätin apupeilillä ja katsoa miltä viivat näyttää sillä. On erittäin herkkä testi.

Tietysti tässä täytyy olla linssiputki joka on apupeiliä isompi. Mulla tuo kombinaatio toimii, mutta Arin tapauksessa voi toki olla hankalampaa.  :laugh:

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 23.11.2025, 23:42:28Jos on kontrasti kunnossa vedenpinnan ja peilin välillä (johon tuo ceriumoksidi tarvitaan), niin saattaa noita fringejä ilmestyä ihan parikymmentä nanometriä leveän ledin (punainen tai vihreä) valoonkin.

Nyt kun ajattelen tarkemmin, niin vesitestissä taitaa kuitenkin peilin ja vedenpinnan välissä olla sen verran makroskooppinen välimatka, ettei normaalin ledin koherenssipituus olekaan riittävä. Ajattelin normaalia Fizeau-testiä, jossa ilmaväli pintojen välillä on todella kapea. Silloin näkyy fringejä parhaimmillaan jopa valkoisessa valossa.

Eli jotain kapeampaa piikkiä kuitenkin tarvitsisi.

Lainaus käyttäjältä: hm - 23.11.2025, 23:40:53Minusta helpoin keino apupeilin vaikutuksen selvittämiseksi on käyttää pitimessään olevaa apupeiliä mittaussysteemissä poikeuttamaan valoa 90 astetta kuten kaukoputkessa. Tällöin apupeili sijoitetaan siten, että peilistä palaava valokartio täyttää apupeilin kuten kaukoputkessa. Käytännössä etäisyys mittalaitteesta on kaksinkertainen kaukoputken tapaukseen nähden. Vertaamalla suoraan mitattua mittaustulosta apupeilin kanssa mitatuun tulokseen saadaan mittausten erotuksesta apupeilin ja sen pitimen aiheuttamat virheet selville. Analyysiä tehtäessä on huomattava apupeilin suorittama kuvan kääntyminen peilikuvaksi.

Mietin jossain välissä apupeilin kautta foucaultin tekoa, mutta en hoksannut tätä että apupeili pitää sijoittaa uuteen paikkaan kauemmas. Jumahdin ajatuksissa siihen, että alkuperäisellä paikallaan apupeili croppaa liikaa. Tuon 400P:n hyvän peilin kanssa tämä olisi melko kätevä testi.

Luin aikoinaan CN palstalta, että SW:n apupeilitkin olisivat hyviä, mutta tuo kaksipuoleinen tarrakiinnitys vääntää peiliä mutkalle ja siksi kiinnitys kannattaisi muuttaa. Tähtitestissähän sain outoa kuusikulmaisuutta kuvioon ja kuvio vastaisi aika hyvin kiinnitystarran muotoa. Siksi tuo vesitesti kiinnostaa, koska siinä ehkä näkyisi tuo kiinnitysvaikutus hyvin. Toisaalta voi olla, että ongelma tulee vain kylmässä kun alumiini sikistyy ja vääntää peiliä tarran kautta ja lämpimässä testiolosuhteessa potentiaalinen ongelma ei näy.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.11.2025, 13:02:23Nyt kun ajattelen tarkemmin, niin vesitestissä taitaa kuitenkin peilin ja vedenpinnan välissä olla sen verran makroskooppinen välimatka, ettei normaalin ledin koherenssipituus olekaan riittävä. Ajattelin normaalia Fizeau-testiä, jossa ilmaväli pintojen välillä on todella kapea. Silloin näkyy fringejä parhaimmillaan jopa valkoisessa valossa.

Eli jotain kapeampaa piikkiä kuitenkin tarvitsisi.

Foucaultia varten minulla pitäisi olla pari vihreää teholediä, ehkä siihen filtteriä eteen?

Pitänee avata myös oma ketju tälle apupeilijutulle.

Kun peilin alkuperäinen valmistaja ei ole viikossa tehnyt mitään toimenpide-ehdotuksia, niin päädyin nyt, että lähetän 600mm peilin Astro Reflectille. Tekevät mittauksen ja edetään sitten siitä tarvittaessa korjaukseen. Parin kuukauden jono heillä on, mutta kiirekös tässä projektissa.. Uskaltavat tarttua haasteeseen, vaikka ovat nähneet mittaukseni ja kokeiluni ja vaikka arvasivat, ehkä peilin mitoista, kenen tekemä peili on kyseessä.

Pidetään peukkua että onnistuu alusta loppuun.

Jos apupeili on tarrakiinnityksellä alumiinissa, niin menettelyllä saattaa hyvinkin olla osuutta lopputulokseen. Alumiinin lämpölaajeneminen on viisinkertaista apupeileissä käytettyyn Pyrexiin tai Duraniin nähden. Apupeilin mekaaninen kytkentä alustan elämiseen pitää minimoida ja samalla pitää peiliä tukea ja pitää paikoillaan. Keskenään vastakkaisia tavoitteita, joten haastava yhtälö. Huoneen lämpötilassa tehtävä mittaus ei myöskään täysin vastaa käyttöolosuhteiden tilannetta.

Aikoinaan eräässä ulkoilmassa olevassa mittalaitteessa valo poikeutettiin detektoriin postimerkin kokoisella peilillä, joka oli kiinni alumiinilevyssä näppärästi pikaliimalla. Kesän kesti hyvin, mutta pakkasten tultua rapisivat peilit irti. Pikaliima korvattiin silikoniliimalla. Sen jälkeen pysyivät.

Monen muun tavoin seuraan mielenkiinnolla asiaa, sen käänteitä ja Arin sitkeää kamppailua.

Hannu Määttänen

Sinne lähti peili kohti Bulgariaa. Alkavat tunnistaa minut tuolla UPS:n pisteellä kohta, kun tämä on jo neljäs kerta kun lähetän jotain peiliä maailmalle... Nyt vastasivat Skyvisioniltakin ja olisivat myös olleet valmiita tarttumaan haasteeseen. Säästetään se sille varalle, että tulee vielä lisää kierroksia...

Kotimatkalla UPSilta hain rautakaupasta tuubin lasisilikonia. Jos vaikka samantien muuttaisi tuon SW400 apupeilin kiinnityksen paremmaksi odotellessani testitarvikkeita apupeilitestiin. Katselin, että Solar Continuum suotimen kaistanleveys on 7,5nm, olisikohan se jo tarpeeksi kapea lampun edessä monokromaattiseksi valoksi? Nuo minun vihreät teholedit on jotain 25nm luokkaa kaistanleveydeltään.

Kun kaivelin noita vihreitä ledejä pussista, niin yhtäkkiä siinä pussissa taas olivatkin myös ne jo kertaalleen hävinneet valkoiset leditkin, joita etsin aikoinaan monta tuntia ja lopulta tilasin uudet. Ihme homma.

Tuunaillaan nyt tuota SW400:sta. Apupeilin avulla saattaa avautua lisää kuvaustarkkuutta, kun pääpeilin koko potentiaali saadaan varmemmin käyttöön. Ajattelin myös asentaa jäähdytyspuhaltimet pääpeilille, peilinpitimessä on kiinnitysreiätkin jo tehtaalta valmiina. Siitäkin haastaviin keleihin hitunen lisää potentiaalia. Ja toimii sitten nopean toiminnan putkena jatkossakin, kun 600:nen vaatii joka tapauksessa enemmän aikaa jäähtyä ja saattaa jäädä jälkeen kovissa lämpötilanvaihteluissa.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 27.11.2025, 19:39:17Katselin, että Solar Continuum suotimen kaistanleveys on 7,5nm, olisikohan se jo tarpeeksi kapea lampun edessä monokromaattiseksi valoksi? Nuo minun vihreät teholedit on jotain 25nm luokkaa kaistanleveydeltään.

Testaile ensimmäiseksi niin että laitat jonkun lasilevyn ja kuperan linssin päällekäin ja tarkastele näetkö kosketuspisteessä newtonin renkaita filtteröidyssä valossa. Renkaat näkyvät todennäköisesti vain todella pienellä alueella kosketuspisteen ympärillä.

Solar continuumin aallonpituus on 540 nanometriä, valonlähteen koherenssipituuden voi arvioida laskemalla l^2/dl missä l on aallonpituus ja dl kaistanleveys. Eteen tulee vielä noin 0.3-0.5 kerroin riippuen mitä kaistanleveydellä ja koherenssipituudella tarkalleen tarkoitetaan. Mutta sillä ei ole väliä sillä suuruusluokka ratkaisee.

Tuollaisella spektrillä koherenssipituudeksi tulee enintään parikymmentä mikrometriä, eli jos rakentaisit tuon värisellä valolla toimivan Michelson-interferometrin, enintään tuon verran saisi niiden kahden eri haaran optinen pituus poiketa toisistaan jotta interferenssi tulisi näkyviin. Vertailun vuoksi HeNe-laserilla koherenssipituus on useita kilometrejä.

Jos näet newtonin rinkuloita, voit seuraavaksi kokeilla kuinka paljon voit nostaa linssiä irti lasilevystä niin että renkaat yhä näkyvät. Veikkaan että et juuri ollenkaan. Tämä on sitten se sallittu maksimipaksuus vesikalvolle vesiflättitestissä. Tosi ohuilla kalvoilla vedenpinnan muodon määrää sitten pintajännitys eikä painovoima.

Vähän luulisin että joku oikeasti kapeakaistainen lamppu olisi saatava käsiin tätä varten.

Tilasin kokeeksi tällaisen, joka ehkä on matalajännite pienpainenatriumlamppu virtalähteineen

Ebay linkki (https://www.ebay.com/itm/365964695046?_trkparms=amclksrc%3DITM%26aid%3D1110006%26algo%3DHOMESPLICE.SIM%26ao%3D1%26asc%3D295747%26meid%3De593f7954b7d404e9dfc654ab21d46ba%26pid%3D101875%26rk%3D2%26rkt%3D4%26sd%3D285231131703%26itm%3D365964695046%26pmt%3D1%26noa%3D0%26pg%3D2332490%26algv%3DSimVIDwebV3WithCPCExpansionEmbeddingSearchQuerySemanticBroadMatchSingularityRecallReplaceKnnV4WithVectorDbNsOptHotPlRecallCIICentroidCoviewCPCAuto%26brand%3DUnbranded&_trksid=p2332490.c101875.m1851&itmprp=cksum%3A365964695046e593f7954b7d404e9dfc654ab21d46ba%7Cenc%3AAQAKAAABgG96wQ16jds4VFcrhy1F3d4mbwZUJI9Fs%252BgdXYAHIzlX2e3YaNh7x%252BEnKA3G%252BCqSl1Xn4McfcWFK1GytmS2qxJ87mtE8Gm3iR1Ja4WBwh0hNHJrJx3Ki5mp04ow4CO7lP%252BooCybZDDU%252BbbSwmg7CbTin%252BBzBzbCYVnbjvyQAHu6--HI4MB7SvJl5IJqlyvomgoLMlgT6qAJzX0SANJhty2eaiPljeRbT%252FQl6p6B0N8DFDxORrkpErAInIYd%252Fs%252BG7qdvXSflo7lWAhfKv%252B7A%252BIXQKjlI38RrgCxNsmYRaSfDigyRV%252BL0o1hpgxah8y--XV6Mnf4vywX2B6m2UMN7E709LJ6u9HWbEFz9f98sucW8JD%252BAKMQDW4lonPzQuJLJto8UVlgOFUvZES7oGkiR55ZT3xcPHDsLKf0gGLuhtYLTIuqCrxexgzMTZ2nk9TFezFJzUSd8M8Lij9sLB9RALzitu7ewpTH91ZI69q44h7bSH4aKY5Tu%252B5%252BpV4CKrL72pig%253D%253D%7Campid%3APL_CLK%7Cclp%3A2332490&itmmeta=01KB3H894KAB29KC26RERX6PHJ)

Suosittelen lämpimästi että et liimaa millään töhnällä sitä apupeiliä kiinni, vaan teet sille oikeaoppisen kehyksen.
Tästä aiheesta on hyvä kertomus Mike Lockwoodin sivuilla.

https://www.loptics.com/articles/mirrorsupport/mirrorsupport.html

Tällainen on melko yksinkertainen myös 3D tulostaa, itse tulostin omani ja se on toiminut 90mm halkaisijaltaan olevalla, Strehl 0.95 apupeilillä erinomaisesti. Toimintaperiaate on täysin sama kuin tuolla linkin takana olevassa apupeilin pidikkeessä.

Lainaus käyttäjältä: VP - 29.11.2025, 21:26:28Suosittelen lämpimästi että et liimaa millään töhnällä sitä apupeiliä kiinni, vaan teet sille oikeaoppisen kehyksen.
Tästä aiheesta on hyvä kertomus Mike Lockwoodin sivuilla.

https://www.loptics.com/articles/mirrorsupport/mirrorsupport.html

Tällainen on melko yksinkertainen myös 3D tulostaa, itse tulostin omani ja se on toiminut 90mm halkaisijaltaan olevalla, Strehl 0.95 apupeilillä erinomaisesti. Toimintaperiaate on täysin sama kuin tuolla linkin takana olevassa apupeilin pidikkeessä.

Linkin ohjeessa oli tarkka apupeilin etureunan stoppari? Tuollaisen rengasmaisen stopparin tekeminen käsin on mahdotonta. Konepajalla onnistuisi jos olisi riittävät koneet. Halvempaa olisi tehdä yksittäiset stopparit, vaikka 6kpl. Silloin vaan central obstruction peittää enemmän valoa.

Lisäys: Heti tuli uusi idea, jos tekee käsin stopparin reunan joka on itsessään epätarkka, mutta laittaa o-renkaan puskuriksi niin elastisuus kompensoi epätarkkuuden. Kaikkein elastisin on silikoni o-rengas, jos sellaisia vaan jostain löytää.

Apupeilin kiinnityksestä on koulukuntia... Itse ehkä mieluiten kiinnittäisin alumiinijalkaan apupeilin kokoisen pinnoittamattoman Suprax-lasisoikion kolmella lasisilikonitäpällä ja sen päälle sitten tasaisella gridillä laitetuilla lasisilikonitipoilla rengasmaiselle alueelle jaettuna varsinaisen apupeilin. Jos tulevissa testeissä osoittautuu, että jommassakummassa apupeilissä on vikaa, hommaan uuden ja vanha saa toimia peilinpitimenä  :evil:

Joka tapauksessa tuo SW400 apupeilin tarrakiinnitys on turhan jäykkä. Pidin toisella kädellä lujasti kiinni alumiinisesta peilinpitimestä ja toisella kädellä yritin oikein voimalla vääntää peiliä, ei joustanut sitten yhtään. Kun mattopuukon kärjellä paineli tuota tarraa, se oli kyllä kumimaisen pehmeä, mutta mahtaako olla enää pakkasessa. Niin ohutkin se on, että rautasahanterä juuri mahtui väliin ja käytännössä sahasi koko tarran pois, liimaiseksi töhnäksi pitimen reunalle. Peili alkoi yhtään joustaa vasta kun koko tarra oli melkein sahattu pois.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/SW4ap1.jpg?img=full)

Ja sitten kolmella lasisilikonitäpällä takaisin kiinni, tulitikut välissä antamassa sopivan joustovälyksen. Tämä kiinnitysmuutos ja pääpeilin loistava mittaustulos tuottavat jatkossa kuviin huomattavan plasebovaikutuksen ja immuniteetin huonolle seeingille.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/SW4ap2.jpg?img=full)

Ja vielä puhaltimet SW400:een, niin puhaltaa pilvetkin pois!

Laitoin puhaltimet kahdella ruuvilla kulmista kiinni, o-renkaat ruuvin kaulalla puhaltimen ja peilinpitimen välissä sekä toiset ruuvin kannan ja puhaltimen välissä. Hiukan värinänvaimennusta varuiksi.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/IMG_3393a.jpg?img=full)

Tämän ketjun voisi kiinnittää, niin löytyy myöhemminkin.

-Matti

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 30.11.2025, 20:35:44(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/IMG_3393a.jpg?img=full)

Jaa tuo 400mm peili oli tuollainen keskikiinnityksellä varustettu peili, ei tavii 9-piste tai 18-piste tuentaa, eikä taida olla reunatuentaakaan??. Sitä enemmän vaikuttavaa että peilin tarkkuus huippua, ja kuu- ja palneettakuvat sen mukaisia!

Kanssa muistelin että peili oli sienen muotoinen, onhan se luja rakenne. Jäähtyminen ehkä hitaampi.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.12.2025, 19:38:59Kanssa muistelin että peili oli sienen muotoinen, onhan se luja rakenne. Jäähtyminen ehkä hitaampi.

Joo, sienen muotoinen, keskitapin varassa killuu. Keskitapin ja lasin välissä jotain styrofoam pallojen ja sinisen möhnän sekoitusta. Mutta jäähtyy nopeasti, koska on reunoilta ohut ja pinta-alaa paljon suhteessa massaan ja keskeltäkin ontto, joten ei kovin paksua kohtaa missään. Tämä on kuitenkin yhtenäistä lasia, toisin kuin se epäonninen paloista hitsattu ja osin liimattukin 500P design, hyvin sileän oloinen Foucault kuvissa.