Vapaata ihmettelyä

Aloittaja Untamo, 15.03.2010, 19:20:56

« edellinen - seuraava »

Erik Pirtala

Lainaus käyttäjältä: mistral - 13.03.2022, 13:17:24
Se oli vaan vitsi, mutta kyllä yllätyin että horisontaalinen ammus jaksaa nousta meren pinnasta, täysin intuition vastaista.

Ammuksen radan tangentti on horisontaalinen vain lähtöpisteessä. Kun nopeus on yli pakonopeuden, maa alla kaareutuu nopeammin kuin ammuksen rata painovoiman vaikutuksesta. -> ammuksen altitudikulma kasvaa heti lähtöhetkestä alkaen

mistral

Päivän uutisessa  https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/laehin-vapaana-vaeltava-musta-aukko-on-todennaekoeisimmin-80-valovuoden-etaeisyydellae-meistae.html   näkyy taiteilijan maalaamat peilikuvat mustalle aukolle. Taustalla oleva galaksi piirtyy aukon molemmin puolin ikäänkuin peilikuvana mutta miten valo matkustaa aukon voimakkaan kentän läpi, on arvoitus. Toki se menee geodeesia pitkin mutta mielikuvitus joutuu tiukille kun yrittää hahmottaa sitä.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: mistral - 11.06.2022, 20:21:31
Päivän uutisessa  https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/laehin-vapaana-vaeltava-musta-aukko-on-todennaekoeisimmin-80-valovuoden-etaeisyydellae-meistae.html   näkyy taiteilijan maalaamat peilikuvat mustalle aukolle. Taustalla oleva galaksi piirtyy aukon molemmin puolin ikäänkuin peilikuvana mutta miten valo matkustaa aukon voimakkaan kentän läpi, on arvoitus. Toki se menee geodeesia pitkin mutta mielikuvitus joutuu tiukille kun yrittää hahmottaa sitä.
Taiteilijan näkemys on hämäävä. Tältä tähden massainen musta aukko voisi näyttää katsottuna n.300 km:n päästä. Jos sama musta aukko sijaitsisi auringon paikalla stä ei voisi havaita kuin gravitaation perusteella.

Kaizu
Kai Forssen

mistral

Olisi varmaan niin pieni gravitaatiolinssi ettei silmällä huomaisi mutta kaukoputkella näkyisi hyvin.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: mistral - 12.06.2022, 21:14:21
Olisi varmaan niin pieni gravitaatiolinssi ettei silmällä huomaisi mutta kaukoputkella näkyisi hyvin.
Auringon etäisyydellä n. 4 millikaarisekuntia eli ei näkyisi edes kaukoputkella.

Kaizu
Kai Forssen

mistral

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 13.06.2022, 00:47:49
Auringon etäisyydellä n. 4 millikaarisekuntia eli ei näkyisi edes kaukoputkella.

Kaizu

Joo rupesin vielä miettimään ja vertasin kuun etäisyyttä ja auringon etäisyyttä, ero oli 390x. Jos kyseisen mustan aukon tapahtumahorisontti on vaikka 15km läpimitaltaan, niin sen varjo olisi 39km. Vastaava kenttä kuussa olisi vain 0,1km, olisko olympiastadionin kokoinen? Yritä nähdä kaukoputkella sellainen kuussa, tiukkaa tekee. En tiedä näkyykö Ari Haaviston kuukuvissa sellainen resoluutio. Ja visuaalisena homma menee vielä paljon vaikeammaksi.

jperala

Välillä on hieman haastavaa löytää aurinko, pilkkuja katsomaan 100mm maksutovilla. Aina on se soihtu löytynyt pienen etsiskelyn jälkeen, tänään tuollaisen 13min etsinnän jälkeen luovutin ja pakkasin kamat. Meni jo hieman tunteisiin, okulaarina 40mm minkä kanssa on aina löytynyt, mutta ei tänään. Siinä on sivvustakatsoja ihmetellyt mitä toi kaveri vääntelee tuota putkea ja tuhisee :)

Oliko kulma jotenkin hankala tai silmät väsyi aurinkoon tujottaessa niin hommasta ei tullut yhtään mitään.
SW 72mm ED Pro refractor

mistral

Rupesin miettimään onko valoaalto superpositio? Kirjastosta joku vuosi sitten lainasin fysiikkaa käsittelevän kirjan ja siinä sanottiin ettei aallosta tiedä missä kohtaa se romahtaa pisteeksi varjostimelle. Jos ei tiedä kohtaa, tarkoittaako se että se on superpositiossa? Tämä johtaisi erikoiseen tilanteeseen, jos kuusta lähetetään yksi kvantti maassa olevaan mittapintaan, sillä olisi mahdollista poiketa c-nopeudesta hiukan jos osuu mittariin 1cm hitaammin kuin c-nopeus tulee mittariin.
Toki jos tehdään hyvin lyhyen matkan koe, lähetetään kvantti 1cm pituisen railon poikki mittariin, niin siinä ei voi tulla 1cm heittoa millään.
Siinä fysiikankirjassa kuvattiin tilannetta meren aalloilla ja sanottiin että yksi aalto jatkuu kauas, siis ei leveyssuunnassa vaan etenemissuunnassa. Onko sitten niin että 1 kvantin valoaalto on pitkä rimpsu eikä niinkään aallonpohjasta seuraavaan pohjaan kestävä paketti? Mitä jos siihen sisältyy tuhansia aallonpohjia?

mistral

Lainasin taas Bruce Schummin kirjan Syvällä asioiden sydämessä ja kun nyt 3:tta kertaa luen sitä, huomaan etten ollut aiemmin omaksunut kuin pienen osan. Nyt selvisi että hiukkanen (edellisessä viestissä) olikin elektroni ja epätarkkuusperiaatteen vuoksi sen paikka oli epätarkka, ei siksi että se olisi superpositiossa. Siis jos nopeus tiedetään, paikka on hukassa ja jos paikka tiedetään niin nopeus on hukassa.

mistral

Tulipahan luettua, siinä oli hiukkasfysiikan standardimalli populaarikirjana. Sen opin että jo spin on arvoituksellinen. Muistaakseni elektronin spin on tavallista pyörimistä paitsi että kierrosluku on kvantittunut juuri tiettyyn nopeuteen. Isospin taas on salaperäinen koska kukaan ei osaa mallintaa sitä todelliseen 3-ulotteiseen kuvaan. Kuitenkin nerot on keksineet matemaattisen metodin jolla saadaan mitattua alkeishiukkasten tapahtumia oikein. Toisaalta tiedetään kuinka mikromaailmaa mitataan mutta itsessään se maailma on piilottanut itsensä ihmisen ymmärrykseltä eli edes animaatiota on mahdoton tehdä mikromaailmasta. Uskon kuitenkin että eräänä päivänä joku vielä tekee sen animaation  :cheesy:

ispa

Lainaus käyttäjältä: mistral - 11.06.2022, 20:21:31
Päivän uutisessa  https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/laehin-vapaana-vaeltava-musta-aukko-on-todennaekoeisimmin-80-valovuoden-etaeisyydellae-meistae.html   näkyy taiteilijan maalaamat peilikuvat mustalle aukolle. Taustalla oleva galaksi piirtyy aukon molemmin puolin ikäänkuin peilikuvana mutta miten valo matkustaa aukon voimakkaan kentän läpi, on arvoitus. Toki se menee geodeesia pitkin mutta mielikuvitus joutuu tiukille kun yrittää hahmottaa sitä.

Missään ei näkynyt paikkakoordinaatteja, paitsi Illustration of an Isolated Black Hole. R.A. 18:06:49.4 ja Dec. -28:02:28.62. Ovatko nuo ekvatoriaalisia J2000 -koordinaatteja? Jälkimmäinen ei pitäne paikkaansa kun on yli 24. Jousimiehen tähdistö löytyy toki.
Ilpo Kantonen

mistral

En ole kuvannut avaruutta niin siksi koordinaatit on jääneet opiskelematta.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: ispa - 30.05.2023, 01:22:45
Missään ei näkynyt paikkakoordinaatteja, paitsi Illustration of an Isolated Black Hole. R.A. 18:06:49.4 ja Dec. -28:02:28.62. Ovatko nuo ekvatoriaalisia J2000 -koordinaatteja? Jälkimmäinen ei pitäne paikkaansa kun on yli 24. Jousimiehen tähdistö löytyy toki.
Deklinaatio voi saada arvot 0˚- +90˚ ja 0˚- -90˚.

Kaizu
Kai Forssen

ispa

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 30.05.2023, 17:09:23
Deklinaatio voi saada arvot 0˚- +90˚ ja 0˚- -90˚.

Pitääpä tutustua tarkemmin koordinaattijärjestelmiin. On niin paljon uutta alkavalle harrastelijalle.
Ilpo Kantonen

Lesketti

Kuvasin tuossa 17.12.2023 seulasia ja huomasin, että aikavälillä 23.01 - 23.04 kuvan halki on liikkunut jokin piste. Stellarium ei näyttänyt tuolle ajankohdalle mitään. Ensimmäinen ajatus oli, että kyseessä olisi satelliitti mutta tuo tuntuu aika hitaalta nopeudelta sellaiselle. Kuvassa ne ruudut, joissa piste näkyy viivana. Valotusaika oli 60 s. Onko ideoita tai tietoa mikä tuo on?
Sky-Watcher Quattro 8S Newton, TS Optics Apo 70/474, Sky-Watcher HEQ-5, iOptron GEM45 G, Canon EOS Ra