Tähtienvälisen avaruuden kappale lensi Suomen yllä - ensimmäinen Maan hipoja aurinkokunnan ulkopuolelta

Ursan tulipallotyöryhmä havaitsi viime lokakuussa kappaleen, jonka rata ja nopeus viittasivat saapumiseen aurinkokunnan ulkopuolelta. Noin kiloinen meteoroidi on ensimmäinen tähtienvälinen Maan hipoja.    

Tällä viikolla ilmestynyt Tähdet ja avaruus 2/2023 kertoo tapauksesta.

Lokakuun 23. päivän iltana Pohjanmaan päältä Selkämeren ylle taivalsi meteoroidi. Venusta kirkkaampi tähdenlento herätti huomiota pitkällä, yli viiden sekunnin kestollaan.

Kappaleen lento tallentui Ursan tulipallotyöryhmän verkostoon osallistuvilla kamera-asemalla Vaalassa, Nyrölässä ja Tampereella. Ilmiöstä tuli runsaasti havaintoja myös Ursan havaintopalvelu Taivaanvahtiin. 

Ursan tulipallotyöryhmän analyytikko Jaakko Visuri ei aluksi kiinnostunut tapauksesta. Hän arvioi, että kappale mitä todennäköisimmin vain hipoi ilmakehää, eikä voinut siksi pudottaa meteoriittia.  

Ryhmän jäsen Markku Siljama päätti kuitenkin koettaa kappaleen lentoradan määrittämistä. Tulokset näyttivät hyvin oudoilta. Laskujen mukaan kappale liikkui niin suurella nopeudella, että sen olisi pitänyt saapua aurinkokunnan ulkopuolelta. Visuri päätti suorittaa tarkemmat ratalaskelmat.

Koska tapauksesta oli runsaasti kamera- ja videohavaintoja, Visuri sai määritettyä radan luotettavasti. "Sain tulokseksi, että kyseessä oli aivan yläilmakehässä ollut hipoja. Radan matalin piste kävi 112 kilometrissä. Se lensi siis revontulten korkeuksilla", Visuri sanoo.

Lentorata kulki koillisesta lounaaseen Haapajärven ja Kristiinankaupungin kautta kulkevalla linjalla. Avaruuskivi oli noin kilon painoinen ja halkaisijaltaan alle kymmensenttinen.

Visuri tarkisti myös, ettei kappaleen suuri nopeus ollut peräisin lähiohituksesta minkään aurinkokunnan planeetan kanssa. Laskelmat todellakin osoittivat, että kyseessä oli selvästi tähtienvälinen kappale. 

“Sillä hetkellä kahvit menivät väärään torveen”, Visuri kertoo. Tiedossa oli, että aiemmilta vuosikymmeniltä tunnetaan luotettavasti vain kaksi maapalloon osunutta tähtienväliseksi määritettyä kappaletta.

Suomalaisten keräämä data lähetettiin Espanjan Barcelonassa toimivalle tutkijaryhmälle, joka vahvisti kappaleen nopeuden ja radan tähtienväliseksi. Tulos esitellään maaliskuussa Yhdysvalloissa pidettävässä LPSC-konferenssissa.

Kyseessä on ensimmäinen maanpäällisistä kamerahavainnoista varmistunut tähtienvälinen meteoroidi. Samalla se on kautta aikain ensimmäinen harrastaja-asemien avulla varmistunut aurinkokunnan ulkopuolelta saapunut kohde.

Maailmalla on esiintynyt erilaisia oletuksia tähtienvälisistä tähdenlennoista, mutta ainoat vahvaksi arvioidut kaksi tapausta on kuvattu Yhdysvaltain sotilassatelliiteilla. Kyseisistä havainnoista on julkistettu vain rajallisia tietoja. Suomalaisten havainto on ensimmäinen, jonka koko mittausdata on tutkijoiden saatavilla.

”Sotilasdatan julkisuusrajoitusten takia tiedeyhteisöön kuuluu tutkijoita, jotka eivät allekirjoita tähtienvälisten meteorien olemassaoloa”, Visuri selittää.

Lokakuun hipoja oli kaikin puolin harvinainen. “Tämä oli ensimmäinen näin pieni tähtienvälinen meteoroidi. Lisäksi tämä oli ensimmäinen Earth-grazer eli Maan hipoja, joka kulki selvästi hyperbolisella radalla”, Visuri kuvailee. “Se ei olisi suurempanakaan kappaleena koskaan törmännyt Maan pintaan, vaan pelkästään piipahtanut ilmakehässä.” 

Loiva tulokulma mahdollisti sen, että pienestä kappaleesta saatiin taltioitua kameroihin yli viisi sekuntia kestänyt lentorata. Sen ansiosta kappaleen nopeus saatiin laskettua tarkasti. 

“Tämä on myös ensimmäinen tähtienvälinen meteori, joka varmistetaan puhtaasti tähtiharrastajien kamera-asemia käyttämällä”, Visuri kertoo.

Ratkaisevat havainnot toimittivat tulipallotyöryhmän jäsenet Jarmo Moilanen (Vaalan kamera-asema), Harri Kiiskinen (Nyrölän kamera-asema) ja Markku Lintinen (Tampereen Ursan revontulikamera).   

Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus no 2/2023