"Universumin tiheät alueet ovat kuin aktiiviset kaupungit", vertaa Rebecca Davies Swinburnen teknillisestä yliopistosta Australiasta. 

"Galaksit törmäävät ja kokevat kiivaan tähtiensynnyn hetkiä. Kun suurimmat tähdet palavat loppuun, ne räjähtävät supernovina vapauttaen voimakkaita tuulia, jotka puhaltavat pois juuri sen kaasun, jota galaksit tarvitsevat jatkaakseen tähtien muodostamista." 

James Webb ja Alma-teleskooppien avulla Davies kollegoineen osoitti, että syntyvien tuulien voima on riittänyt hiljentämään uusien tähtien kehittymisen kokonaisissa galakseissa. 

He havaitsivat vain miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa ollutta CRISTAL-02-galaksia. Se synnyttää uusia tähtiä kaksi kertaa nopeammin kuin muut vastaavan kokoiset galaksit. 

Tuulien myötä galaksista poistuu materiaa kaksi kertaa nopeammin kuin kuluu tähtien tuotantoon. Kylmästä kaasusta koostuva pilvi on lähes yhtä pitkä kuin galaksi itse, mikä on merkki siitä, että kaasua ajetaan ulos galaksista. 

Tällaisella nopeudella galaksin tähtituotanto päättyy alle 50 miljoonassa vuodessa. 

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)