Nimikoodin Abell 2744-QS01 saanut pieni galaksi erottuu pienenä punaisena pisteenä Webb-teleskoopin kuvassa. Äärimmäisen kaukainen kohde erottuu samassa kuvassa peräti kolmesti, sillä etualalla sijaitseva galaksijoukko toimii painovoimalinssinä, joka taittaa sen valon kolmeen eri kohtaan.

Webbin havainnoista on pystytty mittaamaan galaksin keskustassa olevaa mustaa aukkoa kiertävän kaasun nopeus. Sen avulla on puolestaan onnistuttu laskemaan pimeän syöverin massa. 

Tulosten mukaan galaksin kokonaismassasta peräti kaksi kolmasosaa on mustassa aukossa, vaikka kyse on äärimmäisen etäisestä ja siten hyvin varhain syntyneestä kohteesta. 

“Tätä ennen kaikki massan arvioinnit varhaisen maailmankaikkeuden mustille aukoille ovat olleet epäsuoria ja perustuneet olettamuksiin. Emme tienneet pitivätkö olettamukset paikkansa kaukaisessa kaikkeudessa”, sanoo Francesco D'Eugenio Cambridgen yliopistosta.

Supermassiivisen mustan aukon massa on 50 miljoonaa Auringon massaa, mikä on noin 10 kertaa enemmän kuin Linnunradan keskustan supermassiivisessa mustassa aukossa.

QS01 nähdään sellaisena kuin se oli 700 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen eli kun universumi oli vain kahdeskymmenesosan nykyisestä iästään.

Tutkijat uskovat, että supermassiivisen mustan aukon on joko täytynyt syntyä heti ensimmäisellä sekunnilla alkuräjähdyksen jälkeen paikallisesta massakeskittymästä tai vaihtoehtoisesti valtavan kaasupilven romahtaessa. 

Löytö antaa merkittävää todistusaineistoa. Se viittaa siihen, että supermassiiviset mustat aukot saattavat olla niitä ympäröiviä galakseja vanhempia eli ne eivät olisi kasvaneet vähitellen galaksin aineesta. 

Mutta onko kyseessä peräti sääntö vaiko vain yksittäinen poikkeus? Vastausta tähän odotetaan tulevilta kartoituksilta.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)