Muinaiset jättiläistähdet saattoivat toimia siemeninä supermassiivisille mustille aukoille

Erittäin kaukaiset pienet punaiset pisteet näyttävät olevan supermassiivisia tähtiä. Niiden ymmärtäminen voi antaa vihjeitä siitä, miten supermassiiviset mustat aukot ja galaksit kasvoivat.

Muutama vuosi sitten tähtitieteilijät löysivät Webb-teleskoopin kuvista jotain odottamatonta: useita pieniä punaisia pisteitä. Ne kaikki sijaitsivat vähintään 12 miljardin valovuoden päässä maapallolta, ja siksi niiden luultiin olevan erikoisia galakseja.

Tarkempi analyysi kuitenkin osoitti, että kyseessä täytyi olla jotain täysin muuta.

Nyt esitelty uusi mallinnus on todistanut, että nämä kohteet voivat olla maailmankaikkeuden alkuaikojen valtavia tähtiä. Massaa näillä nopeasti kasvavilla kohteilla olisi ollut noin miljoonan Auringon verran.

Toinen universumimme alkuaikoihin liittyvä ongelma on se, miten supermassiiviset mustat aukot pystyivät muodostumaan niin nopeasti. Nyt julkaistu tutkimus auttaa selittämään myös tätä arvoitusta, sillä mustiksi aukoiksi romahtaneet jättiläistähdet ovat voineet toimia supermassiivisten mustien aukkojen siemeninä.

"Jos tulkintamme on oikea, emme [enää] vain arvaile, että massiivisia mustien aukkojen siemeniä on ollut olemassa. Sen sijaan katselemme joidenkin niistä syntyä reaaliajassa", toteaa Devesh Nandal CfA-instituutista.

"Se antaa meille paljon vahvemman käsityksen siitä, miten universumin supermassiiviset mustat aukot ja galaksit kasvoivat."

Aiheesta lisää CfA (englanniksi)