Tähtitieteilijät ovat ensimmäistä kertaa varmuudella havainneet magnetarin syntymän. Magnetarit ovat neutronitähtiä, joilla on erittäin voimakkaat magneettikentät.

Neutronitähti syntyy, kun tavallinen tähti romahtaa elämänsä loppuvaiheessa ja räjähtää supernovana. 

Tutkijat ovat kuitenkin jo pitkään ihmetelleet, miten jotkin supernovat voivat olla jopa yli kymmenen kertaa tavanomaista kirkkaampia. Nämä poikkeukselliset supernovat myös pysyvät kirkkaana paljon pidempään kuin teoriat ennustavat. 

Vuonna 2010 astrofyysikko Dan Kasen oli ensimmäinen, joka ehdotti, että romahtaneen tähden keskustaan syntynyt magnetar ja sen tuottama energia olisivat syynä hehkun poikkeukselliseen kestoon.

Vasta nyt teoria sai selvän vahvistuksen. Nature-tiedelehdessä tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että vuonna 2024 havaitun superkirkkaan supernovan valossa on selviä magnetarin sormenjälkiä. 

”Vuosien ajan magnetar-ideani tuntui ikään kuin teoreetikon taikatempulta”, Berkeleyn yliopistossa työskentelevä Kasen kertoo. 

”Se oli luonnollinen selitys räjähdysten poikkeukselliselle kirkkaudelle, mutta emme voineet nähdä sitä suoraan."

Kyseessä oli tiettävästi myös ensimmäinen kerta, kun yleistä suhteellisuusteoriaa on tarvittu supernovan mekaniikan selittämiseen.

Aiheesta lisää Berkeley (englanniksi)