“Ei joka päivä synny täysin uutta kosmologian työkalua”, toteaa Daniel Holz Chicagon yliopistosta.

Holz kollegoineen on kehittänyt uudenlaisen tavan mitata maailmankaikkeuden laajenemisnopeutta eli niin sanottua Hubblen vakiota. Menetelmä perustuu gravitaatioaaltoihin.

Gravitaatioaaltoja on käytetty ennenkin Hubblen vakion mittaamiseen. Nyt esitelty uusi tapa on kuitenkin aiempia gravitaatioaaltoihin perustuvia menetelmiä tarkempi.

“Osoitimme, että voimme käyttää yhdistyvien mustien aukkojen aiheuttamaa gravitaatioaaltojen taustahuminaa oppiaksemme universumin iästä ja koostumuksesta. Tämä on jännittävä ja täysin uusi suunta.”

Holzin mukaan pienempi Hubblen vakio merkitsee pienempää tilavuutta, jossa tietty määrä mustien aukkojen yhdistymisiä täytyy tapahtua. Käytännössä tämä tarkoittaisi voimakkaampaa gravitaatioaaltojen taustakohinaa.

Jos tulevat mittaukset eivät havaitse tätä mustien aukkojen tuottamaa taustakohinaa, se antaa siis alarajan Hubblen vakion mahdollisille arvoille.

Aiheesta lisää Illinoisin yliopisto (englanniksi)