"Olemme kehittäneet uuden työkalun tunnistamaan satelliittien viivoja. Se on parannus aiempiin ohjelmistoihin, koska se on on entistä herkempi", selittää Dave Stark Space Telescope Science Institutesta Baltimoresta.

Työkalun avulla Hubblen ACS-kameran kuvia analysoidaan ja jälkiä voidaan poistaa niistä digitaalisesti hyödyntämällä kuva-alueen sellaisia valotuksia, joissa satelliitin jälkeä ei ole.

ACS-kameran laajimmat yksittäiset valotukset ovat 4 000 pikseliä leveitä ja tyypillinen satelliitin viiva on niissä 5–10 pikseliä leveä. Viivoja erottuu noin 10 prosentissa Hubblen raakakuvista.

Kuvaustiimi kertoo, että toistaiseksi kosmisten säteiden kuviin aiheuttamat häiriöt ovat satelliitteja isompi riesa. Tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä tekokuiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Hubble-teleskooppi kiertää maapalloa nykyään keskimäärin 527 kilometrin korkeudessa. Sen rata on laskenut vähitellen alkuperäisestä 559 kilometristä ilmakehän vaikutuksesta. Yli puolet Maata kiertävistä toimivista satelliiteista on SpaceX-yhtiön Starlink-tietoliikennesatelliitteja, jotka kiertävät 540–570 kilometrin korkeudella.

Aiheesta lisää STScI (englanniksi)