Neljänkymmenen valovuoden päässä maapallolta sijaitsee äärimmäisen tiivis planeettakunta. Jopa seitsemän kiviplaneettaa kiertää emotähteään lähempänä kuin aurinkokuntamme sisin planeetta Merkurius Aurinkoa. 

TRAPPIST-1 on ollut jo pitkään erityisen kiinnostuksen kohteena myös siksi, että neljä sen kiviplaneetoista sijaitsee sopivalla etäisyydellä emotähdestään, jotta niiden pinnalla voisi esiintyä nestemäistä vettä. Siten myös niiden kuut saattaisivat olla elämälle suotuisia.

Järjestelmän planeetat vaikuttavat vahvasti toistensa kiertoratoihin. Siksi ei ole ollut varmaa, pysyisivätkö planeettojen ympärillä mahdollisesti olevat kuut vakailla radoilla.

Shubham Dey IISER-instituutista ja Sean Raymond Bordeauxin yliopistosta selvittivät asiaa tekemällä tuhansia tietokonesimulaatioita.

Tulosten perusteella suurin osa normaalisti vakaista radoista muuttui epävakaiksi muiden planeettojen gravitaatiovuorovaikutuksen takia. Kuille jäi silti runsaasti vakaita kiertoratoja, kunhan ne pysyivät riittävän lähellä emoplaneettaa. 

Kuiden täytyi olla melko pieniä selviytyäkseen miljardien vuosien ajan. Jos kuun massa oli enemmän kuin sadastuhannesosa oman Kuumme massasta, vuorovesivoimat pudottivat sen ennen pitkää planeetan pinnalle. 

Näin ollen TRAPPIST-1-järjestelmän mahdolliset kuut saattaisivat muistuttaa esimerkiksi Marsin kuita. Ne olisivat aivan liian pieniä voidakseen olla elinkelpoisia.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)