Oman planeettamme lailla useimmat havaitut eksoplaneetat kiertävät yhtä tähteä. Ei tarvitse kuitenkaan mennä kauas löytääkseen esimerkin moninkertaisesta planeetallisesta tähtijärjestelmästä: meitä lähin tähti Proxima Centauri ja sitä kiertävät kaksi kivistä maailmaa ovat osa kolmoistähteä.

Arvioiden mukaan puolet galaksimme tähtijärjestelmistä on moninkertaisia. Silti vain noin sadalta kaksoistähdeltä on löydetty eksoja. Planeetallisia kolmoistähtiä on noin 30 ja neloistähtiä yhdestä kolmeen, ilmenee Teksasin yliopiston tähtitieteilijöiden taannoisesta tutkimuksesta. Tarkka määrä riippuu siitä, kuinka epävarmoja tapauksia otetaan mukaan, sanoo työtä johtanut Manfred Cuntz.

Jos kaksoistähden planeetta kiertää tähtikomponenteista toista, astronomit sanovat sen olevan S-tyypin radalla. Toinen mahdollisuus on P-tyyppi. Siinä planeetta kiertää molempien tähtien ulkopuolella niiden keskinäistä painopistettä. Tätä luokittelua sovelletaan myös kerrotumpiin järjestelmiin.

Planeettoja omaavien moninkertaisten tähtijärjestelmien havaittu pieni määrä voi selittyä usealla tekijällä.

On saatu viitteitä, että maailmojen muodostuminen on alun alkaen epäedullisempaa silloin, kun tähtiä on enemmän kuin yksi. Painovoimabiljardi voi puolestaan singota jo valmiin planeetan ulos. Lisäksi useampi tähti asettaa suuremman havaintoteknisen haasteen planeetan tunnistamiselle.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)