Oman aurinkokuntamme planeetat jaetaan usein kahteen luokkaan: sisempänä oleviin kiviplaneettoihin ja ulompana kiertäviin kaasuplaneettoihin. Sama jako pätee tyypillisesti myös muissa Linnunradan planeettakunnissa.

Tutkijat ovat nyt löytäneet neljän planeetan järjestelmän, jossa sisin ja uloin planeetta ovat kivisiä ja kaksi muuta kaasuplaneettoja. 

"Koska kiviplaneetat eivät yleensä muodostu kaasujättiläisiä etäämpänä, tämä [kivinen neljäs] planeetta kumoaa täysin teoriamme", hämmästelee Monika Lendl Geneven yliopistosta.

Tavanomaisesta poikkeava järjestys on voinut syntyä esimerkiksi niin, että alkujaan lähempänä emotähteä muodostunut planeetta on myöhemmin siirtynyt ulommas. 

Tutkijoiden mukaan todennäköisin selitys on vieläkin jännittävämpi.

"Planeettojen syntyä kuvaavien simulaatioiden avulla pystyimme osoittamaan, että [uloin planeetta] LHS 1903 e on muodostunut paljon myöhemmin kuin sen kaksi kaasujättiläissisarusta", kertoo Yann Alibert Bernin yliopistosta.

Alibertin mukaan ympäristössä ei enää ollut kaasua, kun neljäs planeetta muodostui. Siksi se ei kerännyt itselleen paksua kaasukerrosta. 

Havainto on merkittävä, sillä nykykäsityksen mukaan planeetat syntyvät aina yhtä aikaa.

Planeettojen eriaikaista syntyä on tosin ehdotettu jo vuosikymmen sitten. Tähän mennessä ei ole ollut todisteita, että näin voi todella myös tapahtua.