Uranuksen Miranda-kuussa sijaitseva Verona Rupes on tiettävästi aurinkokunnan korkein jyrkänne. 

Jyrkänteeltä hyppäävä seikkailija leijuisi aluksi alaspäin hitaasti Mirandan hentoisen painovoiman ansiosta. Noin kymmenen minuuttia kestävän putoamisen aikana pieni jatkuva kiihtyvyys kasvattaisi putoamisvauhdin lopulta parinsadan kilometrin tuntinopeuteen. 

Arviot hyppääjälle tarjolla olevan pudotuksen korkeudesta vaihtelevat viidestä kahteenkymmeneen kilometriin. Sen rinnalla kalpenee maapallon korkein, 1 250-metrinen pystysuora kallioseinämä Mount Thor -vuorella Kanadassa. 

Päinvastainen suunta eli kiipeäminen ylös Verona Rupesin huipulle ei olisi aivan niin mahdoton tehtävä kuin ensi kuulemalta vaikuttaa. Mirandan painovoima on alle sadasosan meille tutusta, joten kalliokiipeily sujuu huomattavasti kevyemmin kuin Maassa.

Tutkijat eivät vieläkään täysin tiedä, miksi juuri Mirandalta löytyvät koko aurinkokunnan jyrkimmät maastonmuodot. 

Vähäisellä painovoimalla on varmasti sormensa pelissä. Jos esimerkiksi törmäys toisen kappaleen kanssa synnytti aurinkokunnan alkuaikoina suuria arpia, Mirandan oma vetovoima ei silottanut pintaa pallomaiseksi yhtä tehokkaasti kuin suuremmilla taivaankappaleilla.

Verona Rupesista ja muista aurinkokunnan seitsemästä ihmeestä kerrotaan enemmän Tähdet ja avaruus -lehdessä 6/2026.