"Vaikka emme vieläkään tiedä, miten se tapahtuu, Kuun vaiheet ja unirytmimme ovat synkronoituja", sanoo Horacio de la Iglesia Washingtonin yliopistosta.

Koehenkilöiden unirytmiä mitattiin rannekkeiden avulla. Mukana oli kolme ihmisryhmää: yksi sähköverkon ulkopuolella Argentiinassa, toinen Argentiinan maaseudulla ja kolmas kaupunkioloissa Yhdysvaltojen Seattlessa.

Tutkimus on luettavissa verkossa, ja sitä esitellään myös videolla.

Koehenkilöiden rytmissä havaittiin jaksottaista vaihtelua 29,5 vuorokautta kestävän kuunkierron mukaan. Syklin aikana keskimääräinen unen määrä vaihteli 46–58 minuuttia yötä kohden joka ryhmässä. Nukkumaanmenon kellonaika vaihteli tyypillisesti 30 minuutilla.

"Hypoteesimme on, että havaitsemamme käyttäytymiskaavat ovat seurausta sopeutumisesta. Sen ansiosta esivanhempamme pääsivät iltaisin hyödyntämään luonnollisen valon määrän vaihtelua, joka seurasi kuunkierrosta", selittää Leandro Casiraghi Washingtonin yliopistosta.

Tutkimuksessa vertailtujen henkilöiden yhteismäärä jäi noin 560:een. Nykyajan suosituilla aktiivisuusrannekkeilla olisi mahdollista koota huomattavasti isommankin ihmismäärän unirytmituloksia ja saada vielä kattavampaa aineistoa.

Aiheesta lisää Washingtonin yliopisto (englanniksi)