Suomessa lähetetään joka ikinen päivä kuusi säähavaintopalloa tutkimaan ilmakehän olosuhteita. Pallojen hajottua niiden kantama elektroniikka putoaa takaisin maanpinnalle. Vain murto-osa laitteista kerätään talteen kierrätettäväksi.

"Taivaalta satava huippuelektroniikka on aivan liian kiinnostavaa, jottei joku olisi keksinyt asian ympärille harrastusta", kertoo pudonneiden säähavaintopallojen elektroniikkaa metsästävä Riku Henriksson. 

"Sondijahtauksessa yritetään löytää ja noukkia talteen taivaalta pudonnut laite, mikä on myös ympäristöteko."

Radiosondi on erittäin hienostunut mittalaite, joka kohoaa vety- tai heliumtäytteisen lateksisen säähavaintopallon mukana korkeuksiin, jopa yli 30 kilometriin. Sondi mittaa lennon aikana ilmakehän olosuhteita eri kerroksissa.

Sondeja nousee yläilmoihin Ilmatieteen laitoksen tutkimusasemilta Jokioisista vähintään neljä kertaa päivässä ja Sodankylästä kaksi kertaa päivässä.

"Kovalla tuulella sondit voivat taivaltaa muutaman tunnin lentonsa aikana jopa satoja kilometrejä. Tämä tarkoittaa, että sondijahtia voi harrastaa suurimmassa osassa Etelä-Suomea ja Lappia ilman että hakumatkat kertyvät suhteettoman pitkiksi", toteaa Henriksson.

Alan harrastajat ovat luoneet kattavan vastaanottoasemien verkoston. Niiden tuottama tieto välitetään verkkosivustoille, joilla kuka tahansa voi tutkia sondien lentoratoja ja selvittää, minne sondit laskeutuvat.

"Kerran seurasin erästä sondia sen lentäessä suoraan kohti kotitaloamme. Laite pyyhälsi vain noin sadan metrin päästä ohi ja mittaustietojen perusteella räjähti lähes tismalleen yläpuolellamme. Lopulta sondi putosi kolmen kilometrin päähän, mistä sen noukimme."

Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 7/2023.