Viime toukokuussa Lieksan Löpönvaarasta tavattiin sienestysretkellä meteoriitti maanpinnalta. Tapaus oli virstanpylväs, sillä uutta suomalaista avaruuskiveä oli odotettu vuosikymmeniä. 

Yksinäinen avaruuskivi ei yllättäen jäänytkään ainoaksi. 

Tänään ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä kerrotaan Ursan tulipallotyöryhmän jäsenten Löpönvaaralla suorittamista etsinnöistä. 

Syyskuussa alueelta onnistuttiin kaivamaan esiin kaksi meteoriittia lisää. 

"Ensimmäinen vinkki siitä, että kyseessä oli jotain erikoisempaa, oli metallinpaljastimen antama tunnistuskoodi", kertoo Jarmo Moilanen. "Se poikkesi rautarojujen antamista vääristä hälytyksistä."

Etsintöjä olivat haitanneet ihmisten metsään aikojen saatossa jättämät metalliromut. Ne kuitenkin tulivat esiin aina viimeistään karikkeen alta.

"Kun olin jo poistanut piippauksen paikalta sammaleet, karikkeen ja hiukan hiekkaakin eikä kohde ollut tullut vieläkään näkyviin, alkoi jo jännittää."  

Sitten lapio kolahti rautameteoriittiin. "Nostin sen varovasti maasta. Olin haaveillut parinkymmenen vuoden ajan meteoriitin löytämisestä", Moilanen sanoo. "Kappaletta katsellessa ymmärsin, että unelma saattoi viimeinkin olla toteutunut."

Myös tulipallotyöryhmän Pekka Kokko löysi lupaavan kappaleen alueelta. Kuten edellinen kimpale, myös tämä oli noin 5 senttimetrin syvyydessä. Geologian tutkimuskeskuksessa Kari A. Kinnusen johdolla tehdyt analyysit varmistivat, että kohteet olivat todellakin aitoja meteoriitteja.

Löytöjen merkittävyyttä lisää se, että Lieksan meteoriitin eri palasten rakenne on osoittautunut vaihtelevaksi.

"Kappaleiden rakenne on outo. Hyvin tunnetuista meteoriiteista vain Australian Mundrabillan rakenne on samankaltainen, mutta joitakin erojakin siihen on", Jarmo Moilanen kertoo. Löydöt ovat harvinaisia sulfidirautameteoriitteja.

Muun muassa löytösyvyys antaa vihjeitä avaruuskivien iästä. Putoaminen paljastui muinaiseksi. Suuri rautameteoriitti on hajonnut Lieksan suunnalla kappaleiksi joskus viime jääkauden jälkeen. Tapahtumasta on vähintään satoja, mutta luultavammin tuhansia vuosia.  

Koska näin vanhasta putoamisesta on löytynyt vain puolen vuoden sisällä jo useampia kappaleita, on alun perin alueella pudonneiden ja ajan saatossa maahan kätkeytyneiden meteoriittien määrän oltava suuri.  

Avaruudesta saapunut kookas meteoriitti on todennäköisesti pirstaloitunut Lieksan yllä ilmakehässä suureen määrään palasia. Tällaista ilmiötä kutsutaan rautasateeksi.

Koko Euroopasta on tähän asti tunnettu vain viisi rautasadealuetta. Aika näyttää kuinka paljon Lieksan suunnalla on maan sisuksissa avaruuden terveisiä.        

Etsintöjen tarina julkaistaan tänään ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä no 1/2018.