Purkaus näyttää synnyttäneen ISONille myös vaikuttavan, yli 16 miljoonaa kilometriä pitkän pyrstön. Havaintojen mukaan pyrstö on taivaalla lähes yhtä pitkä kuin Otavan tähtikuvion kauha.

Komeetan pää näkyy juuri ja juuri paljain silmin, mutta himmeä pyrstö erottuu toistaiseksi vain kiikarilla. Pyrstötähti kirkastuu asteittain lähestyessään Aurinkoa, mutta samalla se siirtyy valoisammalle taustataivaalle ja matalammalle horisontissa.

Viereinen ylempi kuva on ESOn Chilessä sijaitsevalla TRAPPIST-teleskoopilla otettu tuore valokuva ISONista. Kuvan eri värit valotettiin peräkkäin yksi kerrallaan. Koska pyrstötähti on ehtinyt liikkua valotusten välissä, jokainen taustalla oleva tähti näkyy kuvassa nelinkertaisena.

Alempi kuva on tamperelaisen Tapio Lahtisen ottama. "Komeetta on muuttunut paljon sitten edellisen havaintokerran. Nyt pyrstö ei edes mahtunut kuvakenttään", Lahtinen kertoo.

Koska pyrstötähdestä on vapautunut paljon kaasua ja pölyä, tutkijat eivät ole päässeet näkemään, onko purkaus hajoittanut itse kohteen erillisiin kappaleisiin.

ISOnin lupaavimman havaintoikkunan odotetaan sijoittuvan kuunvaihteeseen, jolloin komeetta alkaa etääntyä Auringosta. Yksittäiset kirkastumiset tai pyrstötähden hajoaminen voi kuitenkin muuttaa tilanteen. Marraskuun parina viimeisenä ja joulukuun muutamana ensimmäisenä päivänä pyrstötähti on parhaiten nähtävissä aamuhämärän taivaalla.

Suomalaisia komeettahavaintoja Ursan Taivaanvahdissa

Suurempi versio ESOn kuvasta ja Tapio Lahtisen kuvasta

Tietoa ISONin havaitsemisesta