Kaikki tähdet koostuvat vedystä, heliumista sekä pienestä määrästä raskaampia alkuaineita. Leijonan tähdistössä sijaitsee Aurinkoa pienempi tähti, josta nämä raskaammat alkuaineet näyttävät kuitenkin puuttuvan lähes kokonaan. Esimerkiksi omasta Auringostamme löytyy 4,5 miljoonaa kertaa enemmän raskaampia alkuaineita kuin nyt tutkitusta kohteesta.

"Yleisesti hyväksytty teoria ennustaa, että tämänkaltaisia tähtiä, joilla on pieni massa ja erittäin vähän metalleja, ei pitäisi olla olemassa, koska ne muodostaneet materiaalipilvet eivät olisi voineet tiivistyä", kertoo Elisabetta Caffau Heidelbergin yliopistosta. "Oli yllättävää löytää ensimmäistä kertaa tähti tältä 'kielletyltä vyöhykkeeltä'. Se tarkoittaa, että meidän täytyy harkita uudelleen joitain tähtiensyntymalleja."

Havaittu kohde on yli 13 miljardia vuotta vanha ja siten se voi olla yksi vanhimmista koskaan löydetyistä tähdistä. Näin ollen sillä pitäisi olla suunnilleen sama koostumus kuin maailmankaikkeudella pian alkuräjähdyksen jälkeen. Litiumin suhteellinen osuus tähdessä on kuitenkin alle viideskymmenesosa alkuräjähdyksen tuottamaan määrään verrattuna.

"On arvoitus kuinka heti maailmankaikkeuden alun jälkeen muodostunut litium tuhoutui tässä tähdessä", toteaa Piercarlo Bonifacio Pariisin observatoriosta.

Aiheesta lisää ESA