Nämä niin sanotut supermassiiviset mustat aukot voivat painaa jopa miljardien Aurinkojen verran. Niiden on ajateltu kasvavan pääasiassa galaksien törmätessä toisiinsa. Tällöin paljon kaasua putoaa kohti galaksin keskustaa ja päätyy lopulta osaksi mustaa aukkoa.

Central Lancashiren yliopiston tutkija Victor Debattista käytti tietokonemallinnusta osoittaakseen, että spiraaligalaksien mustat aukot voivat kasvaa merkittävästi myös ilman törmäyksiä.

Jopa erittäin hiljaisena pidetty Linnunradan supermassivinen musta aukko syö keskimäärin Auringon verran ainetta jokaisen 3 000 vuoden aikana. Yksi kiihkeimmin kasvavista mustista aukoista löytyy Sombrero-galaksista. Tutkijoiden arvioiden mukaan sen aukko on tällä hetkellä yli 500 miljoonan Auringon massainen ja nielee Auringon verran materiaa kahdessakymmenessä vuodessa.

”Enää ei voi väittää, etteivät mustat aukot kasva tehokkaasti spiraaligalaksissa”, Debattista näkee.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)