Suomalaiset löysivät todisteita muinaisten egyptiläisten kaksoistähtihavainnosta

Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita muinaisten egyptiläisten tekemistä erittäin tarkoista kaksoistähtihavainnoista.

Algol-kaksoistähden kirkkaus vaihtelee, kun toisiaan kiertävät tähdet vuorotellen pimentävät toisensa.

Suomalaisten tutkijoiden mukaan egyptiläiset kirjasivat Algolin pimentymis- ja kirkastumisjakson uskonnollisten syiden takia. Kyseessä on todennäköisesti vanhin nykypäiviin asti säilynyt merkintä kaksoistähden jaksosta.

"Noin kymmenen tuntia kestävät pimennykset ovat havaittavissa paljain silmin. Niiden periodin määritti ensimmäisenä Goodricke vuonna 1783", kertoo Lauri Jetsu Helsingin yliopistosta.

Egyptiläisten havaintojen perusteella noin kolme vuosituhatta sitten Algolin jakso oli 2,850 päivää. Nykyisin jakso on 2,867 päivää.

Algolin tapaisissa kaksoistähdissä massaa siirtyy kevyemmästä tähdestä painavampaan tähteen. Tämä vaikuttaa kohteiden kiertoaikaan pidentäen sitä hiljalleen. Havainto auttaakin tutkijoita selvittämään miten nopeasti massaa siirtyy tähdestä toiselle (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 5 tai 6/2012).