"Tänään laukaisemme käyntiin uuden rohkean ja kunnianhimoisen avaruusohjelman", tiivisti Nasan pääjohtaja Charles Bolden puheessaan. "Se mahdollistaa uusien maailmojen tutkimisen, entistä innovatiivisempien teknologioiden kehittämisen, uuden teollisuuden tukemisen, Maan paremman ymmärtämisen, läsnäolomme parantamisen aurinkokunnassa ja innostaa seuraavan sukupolven tutkimusmatkailijoita."

Constellation-ohjelma ehti jo viiden ensimmäisen vuotensa aikana jäädä aikataulustaan jälkeen muutamia vuosia. Teknisten haasteiden ylittämiseksi Nasa joutui esimerkiksi alentamaan miehitettyjen lentojen standardeja, jotta kehitteillä ollut Ares I -raketti olisi yltänyt niihin. Kaikista suurin ongelma oli se, että ohjelmalle ei annettu tarpeeksi rahoitusta. Tämä johti halvalla kehitettäviin, mutta kalliiksi käytössä tuleviin ratkaisuihin.

Uuden avaruusohjelman selkäranka on rahoituksen ohjaaminen useille yksityisyrityksille raskaan sarjan rakettien kehittämiseen. Pitkän aikavälin tavoitteina ovat Kuun sijaan lähiasteroidit ja Mars. Kansainvälisen avaruusaseman ylläpitoa jatketaan vuoteen 2020 asti sen sijaan, että Yhdysvallat olisi vetäytynyt asemahankkeesta jo 2015. Rahaa ohjataan lisäksi entistä enemmän tieteen tekemiseen.

Uusi suunta on saanut kannattajikseen useita avaruusalan veteraaneja mukaan lukien Kuussa toisena ihmisenä kävelleen Buzz Aldrinin ja Nasan toimintaa viime vuonna arvioineen komitean johtajan Norman Augustinen. Ohjelman pahimmat vastustajat löytynevät niistä poliitikoista, jotka olivat jo ehtineet kahmia osavaltioilleen Constellation-ohjelman projekteja. Ennen uuden budjetin läpimenoa se täytyy hyväksyä Yhdysvaltojen kongressissa. (Aiheesta lisää seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä)

Uusi budjettiesitys Nasan sivuilla (englanniksi)