Tutkijoiden mukaan syynä on tavallista suurempi sateiden määrä Australiassa. Sateiden nostattama tulvavesi sitoutui kuivaan maaperään eikä palannut valtameriin.

"Millään muulla mantereella ei ole vastaavaa ilmaston ja topografian yhdistelmää", selittää tutkimusta johtanut John Fasullo NCAR-tutkimuskeskuksesta. "Australiassa ilmakehä pystyi kuljettamaan raskaita trooppisia sateita valtavalle alueelle, jolta vesi ei kulkeutunut takaisin valtamereen."

Tutkimuksessa hyödynnettiin Nasan ja DLR:n yhteisen GRACE-satelliitin sekä Argo-pintapoijuverkoston mittauksia. Niissä näkyi, että Intian ja Tyynen valtameren alueiden ilmaston väliaikainen muuttuminen aiheutti tulvat. Australian lisäksi myös Etelä-Amerikan pohjoisosiin kertyi samaan aikaan erityisen paljon sateita.

Viimeisten 20 vuoden aikana valtamerten pinnan keskikorkeus on noussut keskimäärin 3,2 millimetriä vuodessa, mutta vuoden 2010 lopulla ja 2011 alussa merenpinta oli pitkän aikaa noin 7 milliä oletettua alempana. Oheisen kuvaajan nollataso vastaa vuoden 1994 tasoa.

Vuoden 2011 jälkeen Australiaa ympäröivä ilmasto on palautunut muistuttamaan tavallisempaa tilannetta ja sen jälkeen valtamerten pinta on noussut 10 millimetrin vuosivauhtia.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)