"On hämmästyttävää, että Maan lähiavaruus ja säteilyvyöhykkeet pystyvät yhä yllättämään, vaikka olemme tutkineet niitä jo yli 50 vuoden ajan", ihmettelee Louis Lanzerotti, RBSPICE-instrumentin päätutkija.

Maata ympäröivistä Van Allenin vyöhykkeistä sisempi ulottuu 800 kilometrin korkeudelta noin 13 000 kilometrin etäisyydelle. Säteilyvyöhykkeet muodostuvat energisistä elektroneista ja ioneista, jotka ovat jääneet Maan magneettikentän vangeiksi.

Säteilyvyöhykkeissä havaittujen yksityiskohtien oletettiin aiemmin liittyvän pelkästään aurinkotuulen vaihteluihin. Raitoja todettiin kuitenkin esiintyvän myös aurinkotuulen ollessa heikko, joten niiden synnylle piti löytää uusi selitys.

Tutkijoille tuli yllätyksenä, että raidat syntyvät Maan pyörimisliikkeen vaikutuksesta. Hitaan pyörimisen ei kuviteltu voivan vaikuttaa liki valon nopeudella kulkevien hiukkasten liikkeeseen.

Koska Maan pyörimisakseli on kallellaan, planeettamme saa aikaan heikon, säännöllisesti vaihtelevan sähkökentän, joka kattaa sisemmän säteilyvyöhykkeen kokonaisuudessaan. Sähkökenttä saa elektronien muodostaman vyöhykkeen venymään ja poimuttumaan, jolloin siihen muodostuu raidallinen rakenne.

Aiheesta lisää Johns Hopkins Applied Physics Laboratory (englanniksi)