Viime vuonna tutkija Fusa Miyake raportoi havainneensa poikkeuksellisen korkeita hiili-14- ja beryllium-10-isotooppien pitoisuuksia puiden vuosirenkaista, jotka muodostuivat vuosina 774-775. Näitä aineita tiedetään syntyvän ainakin silloin, kun avaruudesta tuleva säteily törmää ilmakehän typpeen.

Löydön jälkeen tutkijat ovat yrittäneet selvittää, mikä olisi voinut aiheuttaa kohonneen avaruussäteilyn.

Läheisen tähden räjähdys ei tule kyseeseen, sillä historioitsijat eivät ole löytäneet mitään merkintöjä tällaisesta tapahtumasta. Sopivaa tähtijäännettäkään ei ole etsinnöistä huolimatta havaittu. Syynä ei voi myöskään olla Auringossamme tapahtunut suuri purkaus, koska silloin aikakirjoihin olisi pitänyt jäädä merkintä tropiikkiin asti ulottuneista valtavista revontulista.

Nyt saksalaisen Jenan yliopiston tutkijat Valeri Hambaryan ja Ralp Neuhauser ovat ehdottaneet selitykseksi lyhytkestoista gammasädepurkausta. Sellainen syntyy, kun neutronitähdet, valkoiset kääpiöt tai mustat aukot törmäävät keskenään. Koska purkaus ei aiheuttanut suurempaa tuhoa planeettamme elämälle, törmäyksen olisi pitänyt tapahtua vähintään 3 000 valovuoden päässä maapallolta. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 3 tai 4/2013)

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)

Aiheesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Uusi Suomi