Maa ja Kuu saattoivat syntyä luultua myöhemmin

Maapallon ja Kuun synnyttänyt suunnaton törmäys on saattanut tapahtua jopa yli 100 miljoonaa vuotta luultua myöhemmin.

Pitkään johdossa olleen teorian mukaan maapallo ja Kuu syntyivät Marsin kokoisen kappaleen törmättyä Venuksen kokoiseen alkumaapalloon.

Aiemman käsityksen mukaan törmäys sattui noin 30 miljoonaa vuotta aurinkokunnan muodostumisen jälkeen eli 4 537 miljoonaa vuotta sitten.

Tanskalaisella Tais W. Dahlilla ja yhdysvaltalaisella David J. Stevensonilla on tähän uusi näkemys. Alkuplaneettojen kolari saattoi tapahtua vasta niinkin myöhään kuin 150 miljoonaa vuotta aurinkokunnan synnyn jälkeen. Tulos julkaistiin tällä viikolla Earth and planetary science letters -lehdessä.

Sekä vanha että uusi ikäarvio perustuvat hafnium- ja volframi-isotooppien määriin. Hafnium-isotooppi muuttuu radioaktiivisen hajoamisen myötä volframi-isotoopiksi.

Törmäyksen yhteydessä protoplaneettojen kivikuorien ja metalliytimien ajateltiin sekoittuneen täydellisesti. Sen jälkeen metallit vajosivat suurelta osin takaisin uuden planeetan ytimeen. Koska volframi sitoutuu herkästi muihin metalleihin, myös sen ajateltiin kulkeutuneen metallien mukana.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan metalliytimet ja kivikuoret sekoittuivat kuitenkin paljon luultua vähemmän. Siksi volframi ei poistunut planeettamme kivisestä kuorikerroksesta. Tämän takia vanhat ikäarviot voivat olla virheellisiä.

Aiheesta lisää Kööpenhaminan yliopisto (englanniksi)