Poimuajo ei toimi käytännössä

Ylivalonnopeudella matkaaminen on ollut vuosikymmenten ajan yleinen piirre scifi-kirjoissa ja -elokuvissa. Ei ihme, sillä etäisyydet jo oman galaksimme sisällä ovat suunnattomia.

Valoa nopeampi siirtyminen olisi lähes välttämätöntä, jotta Linnunradassa liikkuminen olisi kehittyneillekin sivilisaatioille ylipäätään järkevää.

Vaikka valonnopeus näyttää olevan rikkoutumaton este, eräät teoreettiset mallit saattaisivat mahdollistaa valoa nopeamman matkaamisen. Keskeinen esimerkki on Alcubierren poimuajo, jossa käytetään hyväksi avaruuden käyristämistä. Meksikolaissyntyinen fyysikko Miguel Alcubierre esitti vuonna 1994 poimuja kuvaavan Alcubierren matematiikan.

Alcubierren poimuajoa käyttävä alus liikkuu ikään kuin kuplan sisässä laajentaen avaruutta takanaan ja supistaen sitä edessään. Näin alus matkustajineen voisi liikkua ilman nopeuteen liittyviä rajoituksia.

Nyt Sydneyn yliopiston tutkijat ovat tutkineet lisää Alcubierren poimuajon mahdollisuuksia. Tutkimusryhmän mukaan käytännön ongelma syntyy matkan varrella olevista hiukkasista.

Koska avaruus ei ole täysin tyhjä, suuri määrä hiukkasia tulee tempaistuksi mukaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että perille päästyään kyseiset hiukkaset tuhoavat kaikki lähellä olevat.

"Ikävä kyllä jopa lyhyillä matkoilla vapautunut energia olisi niin suuri, että se tuhoaisi täydellisesti minkä tahansa aluksen edessä olevan kohteen", kiteyttää Brendan McMonigal Sydneyn yliopistosta.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)