Webbin tarkastelema planeetta on yksi seitsemästä kivisestä maailmasta, jotka kiertävät lyhyillä radoilla meitä lähellä olevaa punaista kääpiötähteä.

Planeetat ovat samaa kokoluokkaa kuin oman aurinkokuntamme sisimmät planeetat ja saavat myös tähdestään vastaavia määriä säteilyä. Jännittävä kysymys kuuluu, löytyykö niistä kaasukehienkin puolesta sisäplaneettojemme vastineita.

"Webbin kyvyillä voimme ensimmäistä kertaa alkaa vertailla eksoplaneettajärjestelmiä omaan aurinkokuntaamme tavalla, jota emme ole koskaan ennen voineet tehdä", sanoo Laura Kreidberg Max Planck -instituutista.  

Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Trappist-1 c jäi kuitenkin suutariksi. Planeetta saa saman määrän säteilyä kuin Venus, jolla on tiheä, hiilidioksidin dominoima kaasukehä. Webbin data osoitti, että c-planeetalla on vain hyvin ohut kaasukehä, jos sitäkään.

Punaisille kääpiötähdille tyypillisten voimakkaiden purkausten on ajateltu voivan puhaltaa ympäröivien planeettojen kaasukehät avaruuteen.

Karuuteen voi olla myös toinen syy: maailma on alkujaan saattanut muodostua kuivana. Jos tämä pitää paikkansa ja Trappistin muut planeetat ovat muodostuneet alun perin samasta pilvestä, enteilee se huonoa niidenkin kaasukehien olemassaolon suhteen.

Jo tämän vuoden puolella on tarkoitus etsiä kaasukehää järjestelmän sisimmältä b-planeetalta. Havaintoja tarkennetaan myös c-planeetan suhteen.

Aiheesta lisää Webb-avaruusteleskooppi (englanniksi)