"Kuvittelemme usein, että vesi päätyy planeetan pinnalle", kertoo Nicolas Cowan Northwestern-yliopistosta. "Maapallolla vesi on kuitenkin varastoitunut kahteen eri paikkaan, valtameriin ja Maan vaippakerrokseen. Planeetan sisäinen vesivaranto voi olla samaa luokkaa tai jopa suurempi kuin sen pinnalla oleva."

Suuren kokonsa vuoksi elämänvyöhykkeen supermaapalloja on pidetty lähinnä valtamerimaailmoina. Tämä johtuu siitä, että planeettojen maapalloa kovemman painovoiman on esitetty tasoittavan korkeusvaihteluja ja kiviainesta keveämmän aineksen eli veden päätyvän koko planeetan kattavaksi päällimmäiseksi kerrokseksi.

Cowanin ryhmän kehittelemässä korjatussa mallissa otettiin huomioon merenpohjaan kohdistuva paine ja sen aiheuttama veden kulkeutuminen kuoren alla sijaitsevaan vaippakerrokseen. Tulosten mukaan vettä voi olla planeetalla jopa 80 kertaa maapalloa enemmän ja silti pinnalle asti ulottuvia maa-alueita voi syntyä.

Tulokset esiteltiin Yhdysvaltain tähtitieteellisen seuran AAS:n kokouksessa ja julkaistiin Astrophysical Journal -lehdessä.

Uuden mallin mukaan tuntemamme kaltaisen elämän edellytykset Maata suuremmilla pleneetoilla ovat paremmat kuin aiemmin on ajateltu. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 2 tai 3/2014)