Syynä kahden suuren väliin muodostuvan planeetan pienelle koolle on, että naapurit vähentävät planeetan muodostumiseen saatavilla olevan aineen määrää. Ne ikään kuin litistävät väliinsä jäävän ainekerroksen ohueksi kuten täytteen kerrosvoileivän väliin.

"Planeettojen muodostumisen tutkimus on ollut viime aikoina vallankumouksessa. Viimeisen 10 vuoden aikana on saatu ALMA-teleskoopin ansiosta korkean erotuskyvyn kuvia planeettoja muodostavista kiekoista", selittää Farzana Meru Warwickin yliopistosta.

Tutkijaryhmä kertoo, että viime vuosien havainnoista on löytynyt useita esimerkkejä kerrosvoileipähypoteesin kaltaisesta planeettamuodostuksesta. Heidän mukaansa aurinkokunnassa hypoteesin mukaista käyttäytymistä voidaan nähdä Marsin ja Uranuksen massoissa naapureihinsa verrattuna.

Perinteisten näkemysten mukaan ainekiekosta tiivistyvien planeettojen ajatellaan yleisesti olevan kevyempiä lähellä emotähteä ja massiivisempia kauemmaksi mentäessä.

Havaintojen kehittymisen lisäksi myös supertietokoneilla ajettavat painovoimasimulaatiot pölyn ja kaasun tiivistymisestä ja syntyneiden planeettojen ratojen vaeltamisesta ovat parantuneet runsaasti viimeisen vuosikymmenen aikana.

Aiheesta lisää Royal Astronomical Society (englanniksi)