Havaittu planeetta kiertää punaista kääpiötähteä ja vastaa kooltaan noin neljää maapalloa. Lähes kaikkien muiden punaisten kääpiötähtien tunnetut planeetat ovat kooltaan vähintään puolet pienempiä.

Syy nyt tutkitun kohteen poikkeuksellisen suureen kokoon on todennäköisesti sen iässä. Planeetat voivat syntyessään kerätä ympärilleen suuren vedystä ja heliumista muodostuvan kaasukehän. Esimerkiksi tähden säteilyn takia kaasukehä saattaa kuitenkin ajan myötä karata avaruuteen. K2-25b on siis ehkä vain nähty ennen alkuperäisen kaasukehän karkaamista.

“Tällä voi olla suuri vaikutus ymmärrykseemme planeettojen kehittymisestä. Jotta voimme kertoa miten pitkään planeetta pysyy elinkelpoisena, meidän täytyy tietää miten hyvin se voi pitää kiinni kaasukehästään eri olosuhteissa", näkee Andrew Mann Texasin Austinin yliopistosta.

Hyadit on meitä lähin avoin tähtijoukko ja se erottuu jopa paljain silmin. Läheisyytensä ansiosta se onkin yksi tutkituimmista tähtijoukoista. Havainto julkaistiin Astrophysical Journal -lehdessä.

Aiheesta lisää McDonald Observatory (englanniksi)