Ensimmäinen vaihtoehdoista on 160 kilometrin kokoinen Gusevin kraatteri, johon Spirit-mönkijä saapui vuonna 2004. Alueen hyvänä puolena on, että sitä jo tunnetaan. Lisäksi siellä on muinoin esiintynyt kuumia lähteitä.

Toinen alueista on Jezeron kraatteri, joka on ollut veden peitossa ainakin kahdesti. Siellä kiehtovat savi ja sedimentit, joita haluttaisiin tutkia.

Kolmas mahdollisuus on Syrtis Major -alueen koilliskulma. Siellä on esiintynyt tulivuoritoimintaa ja todennäköisesti myös kuumia lähteitä, joiden mineraaleja päästäisiin tarkastelemaan.

Uuden mönkijän tavoitteena on analysoida elämän esiintymisen mahdollisuuksia Marsissa. Laite myös kartoittaa alueen luonnonvaroja tulevaisuuden miehitettyjä lentoja silmällä pitäen.

Mars 2020 -laskeutuja aiotaan laukaista heinäkuussa 2020 Atlas V -kantoraketin kyydissä. Mukana lähetettävä mönkijä pohjautuu Curiosityyn, mutta sen on tarkoitus pitää sisällään vieläkin kehittyneempiä tutkimuslaitteita.

Julkisuuteen on tihkunut tietoa mönkijän teknisistä ongelmista. Jo nyt ounastellaan, ettei Nasa ehdi saada mönkijää kuntoon.

Myös Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja Venäjän yhteinen ExoMars-mönkijä aiotaan laukaista matkaan vuonna 2020. Laukaisuikkuna Marsiin toistuu noin 26 kuukauden välein. Matka kestää 6–12 kuukautta.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)