Nature-lehdessä julkaistu tutkimus keskittyy muinoin märästä mudasta koostuneen Pontours-nimisen alueen analyysiin. Pontours sijaitsee Sharp-vuoren rinteellä, jota Curiosity-mönkijä parhaillaan kiipeää yhä korkeammalle.

"Tämä on ensimmäinen kouriintuntuva todiste, jonka olemme nähneet Marsin ilmaston tasaisista, maapalloa muistuttavista kostean ja kuivan sykleistä. Sellaiset auttavat ja kenties ovat jopa välttämättömiä molekyylievoluutiolle, joka voi johtaa elämään", selittää William Rapin Ranskan IRAP-instituutista.

Tutkijat arvioivat, että mutaisen pinnan kuviointi on syntynyt 3,6–3,8 miljardia vuotta sitten. Se on säilynyt miljardeja vuosia sulfaattisuoloja sisältävän kovan kuorikerroksensa ansiosta.

Viime viikkoina Curiosity on saapunut vuorenrinteellä alueelle, jossa se on tehnyt tähän mennessä jyrkimmän nousunsa. Mönkijä nousi harjanteelle 23 asteen kulmassa olevaa rinnettä pitkin. Nousu oli haastava paitsi jyrkkyyden, myös valuvan hiekan ja kivenmurikoiden vuoksi.

Curiositylle tuli viime viikolla täyteen 11 toimintavuotta Marsissa. Suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut pyörien vioittuminen kovalla pinnalla, jolla oli teräviä kiviä.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)