Näiden hajujen takana ovat molekyylit rikkivety, ammoniakki sekä sinihappo. Molekyylit ovat sekoittuneena komeetan jäähän, mutta niitä vapautuu, kun pyrstötähti lämpenee lähestyessään Aurinkoa.

Tutkijoille pahan hajun havaitseminen on hyvä uutinen, sillä näiden molekyylien uskottiin erottuvan datasta vasta kun komeetta on ehtinyt kuumentua vielä enemmän. Havainnon perusteella näyttääkin siltä, että pyrstötähdestä irtaantuu molekyylejä oletettua runsaammin.

Hajujen voimakkuus on silti ainakin vielä niin heikko, ettei ihmisnenä riitä niiden havaitsemiseen. "Todennäköisesti tarvittaisiin kunnon koira haistamaan ne", toteaa Kathrin Altwegg Bernin yliopistosta.

Kun komeetta ehtii kuumentua nykyistä enemmän, myös monimutkaisempien molekyylien pitäisi alkaa erottua havainnoista. (Rosettan komeetasta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 8/2014)