Väittely Kuun vesipitoisuudesta tuli käännekohtaan

Kuun mineraaleihin sitoutuneen veden määrä on saatettu viime vuosina yliarvioida reippaasti. Uusi tutkimus keskittyy apatiitti-mineraalin kykyyn ja tapaan sitoa vettä.

Mallinnuksen perusteella näyttää selvältä, ettei Kuussa ollut mineraalien muodostuessa niin paljon vettä kuin on oletettu.

"Olemme kaatamassa yhtä tärkeimmistä todistepilareista, jotka kertovat Kuun synnyn ja kehityksen olosuhteista", kuvailee Jeremy Boyce UCLA:sta. "Seuraavaksi yritämme selvittää miten pahasti apatiitti on vääristänyt näkökulmaamme ja miten parhaiten pystymme tutkimaan Kuun alkuperää."

Vuosikymmenten ajan Kuuta pidettiin hyvin kuivana taivaankappaleena. Sitten vuonna 2010 havaittiin runsaasti vetyä sisältävää apatiittia ja Kuussa tulkittiin olevan yllättävän paljon vettä. Boycen johtama ryhmä on nyt kaatamassa tätä oletusta.

Kuun arvioidaan muodostuneen, kun suuren kappaleen törmäys proto-maapalloon irrotti siitä paljon ainetta. Suuri osa irronneesta aineesta  tiivistyi Kuuksi Maan kiertoradalla.

Törmäysteorian mukaan Kuussa ei pitäisi olla paljoakaan vettä, vetyä tai muita helposti haihtuvia aineita, koska ne olisivat haihtuneet avaruuteen. Boycen tutkimusryhmän tulokset sopivat tähän näkökulmaan.

Aiheesta lisää UCLA (englanniksi)