"Alueen karkeat sedimenttijyväset ja sora kertovat energisestä joesta, joka kuljettaa mukanaan paljon tällaisia kappaleita. Mitä voimakkaampi virtaus on, sen helpommin se pystyy tempaamaan mukaansa isompia kappaleita", selittää Libby Ives JPL:stä.

Alueen kurvikkaat kerrostumat näkyivät jo kiertoradalta otetuista kuvista, mutta yksityiskohdat erottuvat vasta mönkijän kuvista.

Kivikerrosten epäillään olleen joen rantaviivoja, kun sen veden määrä vaihteli eri aikoina. Sedimenttikerrostumat muuttuivat vähitellen kovaksi kiveksi, ja tuulten hiekka hioi niitä pitkän ajan kuluessa.

Miljardeja vuosia sitten vallinneet nestemäisen veden ympäristöt kiinnostavat tutkijoita erityisesti. Ne ovat houkuttelevimpia paikkoja muinaisten mikrobien jättämien jälkien etsimiseen.

Perseverance laskeutui Marsiin 18. helmikuuta 2021. Mönkijä on kulkenut tähän mennessä 18,6 kilometrin matkan. Perseverance-mönkijän ja Ingenuity-helikopterin reittejä ja taipaleita voi tarkastella kartalla.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)