"Muutosten vauhti suoraan sanoen löi meidät ällikällä", kuvailee tutkimusta johtanut Jarmo Korteniemi Oulun yliopistosta. "Minimaalisia muutoksia näkyi jo vuoden aikana, ja satojen vuosien kuluessa pienimmät, ehkä metrin parin syvyiset montut ovat jo täysin hävinneet. Tahti on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Maassa, paikoin jopa nopeampaa."

Korteniemi pitää muutosten todennäköisimpänä selityksenä Marsin pintaan talvisin muodostuvaa hiilidioksidijään kerrosta. Lämpötilan muutos voi tuolloin liikutella pintamateriaalia. Ilmiön tarkka selvittäminen on hankalaa, sillä alueen talven aikana valoa on niin vähän, ettei kiertorataluotaimilla voi ottaa tarkkoja kuvia.

Pidemmällä, kymmenien tuhansien vuosien aikaskaalalla Marsin pintaa muokkaa voimakkaasti planeetan kiertoakselin vaappuminen. Tuolloin napajäätiköiden paikat siirtyvät ja suuretkin pinnanmuodot voivat muokkautua.

Tutkimus aiheesta (englanniksi)