Mallinnuksiin perustuvat aiemmat tutkimukset olivat sijoittaneet Jupiterin synnyn 1–10 miljoonan vuoden päähän aurinkokunnan muodostumisesta. Tänä ajankohtana eli 4,57 miljardia vuotta sitten nuori Aurinko oli vielä kaasu- ja pölykiekkoon kietoutunut.

Nyt tutkijat pystyivät ensimmäistä kertaa tekemään mittauksiin perustuvan ajoituksen Jupiterin syntyajankohdasta. He valitsivat 19 rautameteoriittia, jotka edustavat aurinkokunnan ensimmäisten asteroidien rautaytimiä. Sitten he määrittivät näiden meteoriittien volframi- ja molybdeeni-isotooppien pitoisuudet.

Analyysistä ilmeni, että kivet olivat syntyneet 1–4 miljoonaa vuotta aurinkokuntamme alun jälkeen, mutta ne jakautuivat isotoopeiltaan kahteen ryhmään. Tämä tarkoittaa, että niiden täytyi muodostua eri kohdissa nuoren aurinkokunnan ainekiekkoa. Tutkijoiden mukaan nuori Jupiter on voinut tuottaa painovoimaesteen, jonka molemmin puolin isotoopeiltaan erityyppiset meteoriitit muodostuivat.

"Kaikkein vakuuttavimman tuntuinen mekanismi tälle erottelulle on Jupiterin muodostuminen. Se avaa kiekkoon raon ja estää materiaalin siirtymisen kahden alueen välillä", sanoo Thomas Kruijer Lawrence Livermore National Laboratorysta.

Analyysin perustella miljoonan vuoden rajapyykin kohdalla Jupiterilla oli jo noin 20 maapallon verran massaa. Tiimin mukaan näin varhainen synty tekee Jupiterista aurinkokuntamme vanhimman planeetan. 

Aiheesta lisää LLNL (englanniksi)