[Päivitetty 24.1. klo 21.38] Vuonna 1996 David McKayn tutkimusryhmä kertoi Science-lehdessä havainneensa ALH 84001 -nimisestä marsmeteoriitista fossiileja muistuttavia rakenteita.

Löytö johti väittelyyn mahdollisesta Marsin muinaisesta elämästä, joka on nyt ulottunut puolentoista vuosikymmenen ajalle. Toiset tutkijat ovat muun muassa esittäneet, että samat rakenteet pystytään selittämään myös muilla tavoin.

Viime marraskuussa McKayn ryhmä julkisti tutkimuksen, jossa se oli käyttänyt uutta teknologiaa, kuten läpäisyelektronimikroskooppia. Tuloksista kertoi Suomessa YLE Tiede.

Toinen uusi menetelmä oli ionisädeporaus, jolla meteoriitista saatiin porattua alle 100 nanometrin paksuisia näytteitä. "Keskeistä on nimenomaan se, että tällä tekniikalla saatiin riittävän ohuita näytteitä, joiden sijainti meteoriitissa tiedettiin tarkkaan", Turun yliopiston tähtitieteen professori Harry Lehto toteaa.

Ensimmäisessä, 1990-luvun lopun debatissa McKayn ryhmä jäi selvästi altavastaajaksi. Nyt heidän asemansa on jossain määrin parempi esimerkiksi Scientific Americanin, Timesin ja Spaceflight Now:n mukaan.

Aiemmin oletettujen mikrofossiilien kokoa pidettiin liian pienenä. "Suurimman huomion saaneet jaokkeiset rakenteet ovat kooltaan noin 800 nanometriä. Tämä sopii hyvin yksiin tiettyjen bakteerien kokojakauman kanssa",  Everett Gibson sanoo.

Kolmesta kivestä

Uudet havainnot on tehty kolmesta eri marsmeteoriitista. Kaksi muuta kiveä, joista löytyi samankaltaisia rakenteita, ovat Etelämantereelta vuonna 2002 poimittu Yamato 593 ja Egyptiin viime vuosisadan alussa pudonnut Nakhla.

Yksi kritiikin pääaiheista on ollut kivien maapallolla saastumisen mahdollisuus. McKayn ryhmän tulkinnan mukaan mahdollisen elämän jäänteet näyttävät uusissa kuvissa yhteenkietoutuneilta ja sisäänrakentuneilta, toisin kuin maallinen kontaminaatio.

"Emme vielä usko, että olisimme perusteellisesti todistaneet, että Marsissa on elämää", McKay sanoo. "Mutta uskomme, että olemme erittäin, erittäin lähellä todistusta siitä, että siellä on tai on ollut elämää."

"Lopullinen varmistus Marsin elämästä saattaa olla vielä kaukana, vaikka moni asia jo viittaa siihen", Harry Lehto arvioi. "Vuosien varrella tällaisia aihetodisteita on kertynyt."

Odotettavissa lienee myös lisää kriittisiä kannanottoja. Kysymys punaisen planeetan mahdollisesta muinaisesta elämästä on kaukana ratkaistusta. Edelleenkään ei ole osoitettu, että marsmeteoriiteista löytyneet rakenteet liittyisivät kiistatta Marsin elämään. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus 1/2010)

T+a:n toimituksen kannanotto aiheesta Skepsis ry:n keskustelupalstalla

Aiheesta lisää (englanniksi)

Aiheesta lisää, wikipedia (suomeksi)

Aiheesta lisää, wikipedia (englanniksi)