Ilmakehän happipitoisuus kasvoi kymmenkertaiseksi 100 miljoonassa vuodessa

Kivinäytteiden avulla tutkijat ovat selvittäneet, miten Maan merien ja kaasukehän happipitoisuudet muuttuivat 770-520 miljoonaa vuotta sitten.

Yli viisisataa miljoonaa vuotta sitten maapallon eläinlajisto monipuolistui valtavalla vauhdilla. Tänä kambrikauden räjähdyksenä tunnettuna aikakautena syntyi suuri osa nykyisten eliölajien pääjaksoista.

Muutoksen takana oleva syy on vielä monilta osin väittelyn kohteena. Erään teorian mukaan hapen vähyys olisi siihen asti estänyt suurten ja monimutkaisten eläinlajien kehityksen.

"Halusimme selvittää, miten elämän evoluutio on yhteydessä ilmastomme evoluutioon", kertoo Philip Pogge von Strandmann Lontoon UCL-yliopistosta.

Hiljattain Nature Communications -lehdessä julkaistujen tulosten perusteella ilmakehämme happipitoisuus nousi 100 miljoonan vuoden aikana noin 1 prosentista 10 prosenttiin nykytasosta. Tapahtuma ajoittuu jonkin verran ennen kambrikauden räjähdystä.

Von Strandmannin mukaan kyseessä olikin maapallon historian tärkein hapettumistapahtuma, sillä se johti nykyisten lajien kehittymiseen.

"Olimme yllättyneitä havaitessamme, miten kauan maapallolla kesti tuottaa happea. Löytömme kumoaa teoriat siitä, että kyseessä olisi ollut eliöiden käytöksen muuttumisesta johtunut nopea prosessi", von Strandmann uskoo.

Aiheesta lisää UCL (englanniksi)