Yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän tulosten perusteella RNA saattaa olla jopa optimoitu toimimaan juuri raudan eikä magnesiumin avulla.

"Eräs suurimpia astrobiologian haasteita on ymmärtää, miten elämä käynnistyi maapallolla miljardeja vuosia sitten, kun ympäristö oli hyvin erilainen kuin nykyään", uskoo Carl Pilcher Nasasta.

"Tämä tutkimus osoittaa, miten varhaisen Maan olosuhteet ovat saattaneet edistää elämän kehittymistä", Pilcher sanoo.

Yli kolme miljardia vuotta sitten RNA:lla oli nykyistäkin keskeisempi osa kaikkien eliöiden elintoiminnoissa, sillä se teki myös DNA-molekyylille kuuluvia tehtäviä. Perimämme säilytyksestä vastaavan DNA:n arvellaankin syntyneen vasta RNA:n jälkeen.

Tuolloin elinympäristöt olivat myös vähähappisia, mutta sisälsivät paljon rautaa. Yhteyttämisen myötä syntynyt vapaa happi kuitenkin ruostutti käytettävissä olleen raudan. Tutkimus viittaakin siihen, että elämä joutui raudan puutteen takia turvautumaan magnesiumiin, ja näin kehittyivät nykyiset eliöt.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)