Avaruuden radiopulsseista löytyi outo säännönmukaisuus

Tutkijat ovat havainneet viimeisten viidentoista vuoden aikana 10 erikoista radiopulssia, jotka tulevat avaruudesta. Havainnoista on kertonut muun muassa New Scientist (jo ennen aprillipäivää).  

Pulssit kestävät vain muutaman millisekunnin. Tämän perusteella on mahdollista laskea, että niiden lähde voi olla kooltaan korkeintaan satoja kilometrejä. Kyse ei siis voi olla tavallisesta tähdestä.

Jos pulssien lähde sijaitsee kaukana, niiden synnyttämiseen on tarvittu yhtä paljon energiaa mitä Aurinko tuottaa kuukaudessa. Sekä oudointa että merkittävintä radiopulsseissa on kuitenkin niistä paljastunut säännönmukaisuus.

Jokainen pulssi leviää lukuisille eri taajuuksille, aivan kuin kaikki radiotaajuudet soittaisivat samaa musiikkikappaletta yhtä aikaa. Alimman ja ylimmän radiotaajuuden saapumisajoissa on kuitenkin pieni ero. Jokaisessa havaitussa 10 pulssissa tämä ero on numeron 187,5 monikerta.

Mikään toistaiseksi tunnettu luonnonprosessi ei tuota havaittua säännöllisyyttä. Yksi hyvä selitysmahdollisuus on, että kyseessä olisi lähellä sijaitseva kohde, kuten jonkin valtion vakoilusatelliitti, jonka sijainti on pidetty salassa.

Voi myös olla, että säännönmukaisuus katoaa uusien radiopulssihavaintojen myötä. Pelkän sattuman todennäköisyys on tutkijoiden mukaan kuitenkin alle promille.

"Tämä voi olla uutta fysiikkaa, kuten uudenlainen pulsari, tai jos lopulta pystymme sulkemaan pois kaiken muun, Maan ulkopuoliset olennot", kommentoi tutkija Michael Hippke Neukirchen-Vluynin data-analyysin instituutista Saksasta.

Hippken viimeinen selitys on vähemmän kaukaa haettu kuin voisi luulla. SETI-tutkimuksen piirissä on jo pitkään spekuloitu, että juuri matemaattinen säännönmukaisuus voisi erottaa vieraan sivilisaation viestin luonnon tuottamasta signaalista.

Toisaalta muut selitykset vaikuttavat toistaiseksi todennäköisemmiltä. "Kun lähtee tutkimaan jotain uutta, voi löytää jotain odottamatonta", Hippke kiteyttää. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 4 tai 5/2015)

Julkaistu tutkimus (englanniksi)

Aiheesta lisää New Scientist (englanniksi)